Etusivu » Logistiikka » Tehokas satama hyödyntää sekä maa- että meriliikennettä
Logistiikka

Tehokas satama hyödyntää sekä maa- että meriliikennettä

Satamien merkitys kasvaa, kun Suomi on nykyään aktiivinen kauppakumppani myös muualle kuin itään. Kuva: Getty Images
avatar

Torbjörn Witting

puheenjohtaja, Suomen Satamaliitto

Satama-alueen infrastruktuurin on toimittava tehokkaasti mahdollisimman laadukkaiden logistiikkapalveluiden tarjoamiseksi.

Suomessa ulkomaankaupan kuljetukset tehdään pääasiassa meritse. Erilaiset merikuljetukset, kuten konttikuljetukset, lastikuljetukset sekä matkustajaliikenteeseen liittyvät kuljetukset edellyttävät jokainen erilaista kuljetuskalustoa.

– Käytössä on eri kokoluokan laivoja. Suurin osa Suomen laivaliikenteestä on muualle Eurooppaan kohdistuvaa liikennöintiä, Suomen Satamaliiton puheenjohtaja Torbjörn Witting sanoo.

Satama on kuljetusketjussa se paikka, joka yhdistää maa- ja meriliikenteen. Laadukkaiden logistiikkapalveluiden tarjoamiseksi satama-alueen infrastruktuurin – laitureiden, varastoalueiden, tietoliikenneyhteyksien sekä rautateiden – on toimittava tehokkaasti. Wittingin mukaan kokonaisuuden suurin ja kallein yksikkö on laiva.

– Koko satamalogistiikan perusidea on se, että laiva joutuu viipymään satamassa mahdollisimman lyhyen aikaa. Siksi kun kyseessä on esimerkiksi vientiliikenne, satamaan tulevat rekat ja junat pitää pystyä purkamaan lastista ennen laivan saapumista. Kun laiva sitten saadaan satamaan, sen lastaus tapahtuu organisoidusti ja nopeasti.

Logistiikkaketjuun liittyvät olennaisena osana myös varastot, joita Witting nimittää mieluummin väliaikaisiksi säilytystiloiksi.

– Tavarat vaativat erilaisia varastointitiloja – osaa voi säilyttää asfaltti- tai betonikentällä ulkosalla, kun osa odottaa jatkokuljetusta lämmitetyissä varastoterminaaleissa.

”Suomalaisten satamien tehokkuus ja pienet kustannukset palvelevat loistavasti kotimaisia yrityksiä”

Vaikka tavaraliikenteeseen liittyvät merkinnät ja esimerkiksi laivaliikenteeseen liittyvät tietokannat ovat Suomessa moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna olleet tiiviimmin digitaalisessa muodossa jo pitkään, korostuu digitalisaation rooli entisestään logistiikan eri osa-alueilla.

– Me täällä Kokkolan satamassa esimerkiksi olemme ottamassa käyttöön sataman teleoperaattoriverkkoa, joka yhdistää koko sataman alueen, nosturit sekä siellä liikkuvat työntekijät. Omassa verkossamme liikkuva data on seuraava selkeä askel digitalisoinnissa.

Witting kehuu Suomen satamia, jotka investoinneillaan tukevat erityisesti vientiteollisuutta. Uudet satamat suunnitellaan äärimmäisen tehokkaiksi, jotta ne tarjoaisivat tilaa ja resursseja mahdollisimman monelle laivalle, maankuljetuslaitteelle sekä tavaralajikkeelle samanaikaisesti.

– Suomalaisten satamien tehokkuus ja siitä johtuvat pienet kustannukset kulkevat käsi kädessä palvellen loistavasti kotimaisia yrityksiä, Witting kiittää.

Hän painottaa toimivien ja modernien satamien tärkeyttä.

– Satamien merkitys kasvaa, kun Suomi on nykyään yhä enemmän aktiivinen kauppakumppani myös muualle kuin itään. Moni ei tule ajatelleeksi, että ainakin lännestä katsottuna Suomi on saari. 

Next article