Annaleena Mäkilä
toimitusjohtaja, Satamaliitto
Satamassa tehokas kuljetusketju syntyy riittävästä meriväylästä sekä hyväkuntoisista takamaayhteyksistä. Sisävesiliikenteen potentiaalia ympäristötehokkaana kuljetusmuotona kartoitetaan Euroopassa.
Suomessa on 24 yleistä säännöllisessä ulkomaankaupan liikenteessä toimivaa satamaa, joiden päätoimiala on satamanpitäminen. Satamaliiton toimitusjohtajan Annaleena Mäkilän mukaan satama on usean eri palveluntuottajan muodostama mosaiikki, jonka toiminnan organisointia johtaa satamayhtiö.
– Kotimaassa ja sisämarkkinoilla satamat edustavat kriittistä infrastruktuuria ja yhteiskunnan toimintojen kannalta kriittisiä toimintoja.
Satamat tavoittelevat sujuvaa liikennettä jatkuvalla infrastruktuurin kehittämisellä.
– Satamat ja satamaoperointiyritykset investoivat vuositasolla 100 miljoonaa euroa infran, varastoinnin ja laitekannan kehittämiseksi sataman alueella, Mäkilä kertoo.
Sujuvaan satamatoimintaan kuuluu Mäkilän mielestä ehdottomasti myös tehokkaat ja oikea-aikaisesti toimivat tavarankäsittelytoiminnot sekä hyvissä ajoin tiedossa olevat laivojen ja junien saapumis- ja lähtöajat.
Pyrkimys kohti absoluuttista hiilivapautta
Mäkilä painottaa, että satamayhtiö voi myös asettaa omalle toiminnalleen hiilineutraalisuus-tavoitteita ja pyrkiä jopa absoluuttiseen hiilivapauteen.
– Helsingin Sataman vastuullisuusohjelma on hyvä esimerkki siitä, miten satamayhtiöissä voidaan tarttua päästövähennyksiin ja hiilineutraalisuuteen.
Vastuu liikenteen päästöjen vähentämisessä on ensi kädessä eri kuljetusmuodoilla itsellään, mutta myös sataman on mahdollista antaa panoksensa niiden päästöjen vähentämiselle.
– Tässä tavaroiden ja matkustajien sujuva liikenne läpi sataman on kaiken ydin. Sujuvassa liikenteessä ei synny pullonkauloja eikä ruuhkia, Mäkilä sanoo.
Digitaaliset ratkaisut vastaus asiakkaan tarpeisiin
Suomessa ja myös Euroopassa satamayhtiöt ovat viime aikoina käynnistäneet useita erilaisia automaatioon ja digitalisaatioon tähtääviä kehityshankkeita. Kokonaan automaattisista ja ilman henkilöstöä toimivista satamista ei kuitenkaan ole kyse.
– Digikehitystä tehdään askel askeleelta yhdessä asiakkaiden kanssa. Kuljetusketjujen digitalisaatiosta voidaan perustellusti puhua käänteentekevänä murroksena, samoin kuin edellinen vastaava oli kontin ja konttikuljetusten keksiminen, Mäkilä muistuttaa.
Digikehityksen ensimmäisessä vaiheessa satama voi digitoida staattista tietoa infrastruktuuristaan ja palvelurakenteistaan sekä automatisoida porttitoimintoja ja laivan kiinnitystoimia. Mäkilä kuitenkin painottaa, että aidosti tehostaminen tapahtuu vasta seuraavassa kehitysvaiheessa. Siinä sataman toiminnan kokonaisuutta arvioidaan digitaalisena alustana, johon eri palveluntuottajille syntyy mahdollisuuksia kytkeytyä avoimin rajapinnoin.
Toinen aste digitalisaatiosta on digitalisoida sataman yhteisön toiminnot.
– Toinen aste digitalisaatiosta on digitalisoida sataman yhteisön toiminnot. Tämä tarkoittaa, että kaikki sataman alueella toimivat palveluyritykset ovat mukana digikehityksessä.
Kolmas vaihe Mäkilän mukaan on digitalisoida koko kuljetusketju eli ulottaa avoimet rajapinnat myös satamanporttien ulkopuolella toimiviin kuljetus- ja logistiikkapalveluiden tuottajiin.
– Kuljetusketjussa toimii useita niin sanotusti peräkkäisessä roolissa olevia palveluyrityksiä. Kun koko kuljetusketjun sisältämä tieto siirtyy digitaaliseen muotoon, kuljetusketjut tehostuvat merkittävästi.
Suomen satamille kiitos
Lyhyellä aikavälillä näyttää siltä, että Suomen viennin ja tuonnin osalta kuluva vuosi jää 5–10 % edellisen vuoden volyymistä. Mäkilä arvelee, että matkustajaliikenteen määrät jäävät alle puoleen vuoden 2019 määristä.
– Kaikki tämä heijastuu merkittävästi eräiden varustamoiden taloudelliseen kannattavuuteen. Samoin yksittäisille satamayhtiöille tulee tämä vuosi osoittautumaan taloudellisesti vaikeaksi.
Satamaliiton toimitusjohtaja haluaa lämpimästi kiittää Suomen satamia, jotka ovat pandemian aikana säilyttäneet toimintakykynsä ja siten osoittaneet kestokykynsä kriisin sattuessa. Mäkilä luottaa siihen, että satamat pystyvät turvaamaan ulkomaankaupan toiminnan myös toisen virusaallon aikana.
– Uskon, että palautuminen kriisin jälkeen tapahtuu satamissa nopeasti, mutta todennäköisesti alhaisemmille liikennevolyymeille pidemmäksikin aikaa. Tämä tulee edellyttämään uusia liiketoimintaratkaisuja merenkulun toimijoilla.