Skip to main content
Etusivu » Teollisuus » Rasmu Roiha, onko tässä valmistavan teollisuuden uusi vaihde?
Valmistava teollisuus

Rasmu Roiha, onko tässä valmistavan teollisuuden uusi vaihde?

rasmus-roiha
rasmus-roiha
Rasmus Roiha toimii toimitusjohtajana Ohjelmistoyrittäjät ry:ssä. Kuva: Oma arkisto.

Valmistava teollisuus on edennyt perinteisissä tietojärjestelmähankkeissaan jo pitkälle. Teollisuuden internetin mahdollisuudet sen sijaan ovat hyödyntämättä.

Perinteiset tietojärjestelmät ovat jo osa suomalaisten valmistavan teollisuuden yritysten arkea. Logistiikka, tuotanto ja monet myynnin- ja markkinoinnin prosessit rullaavat järjestelmien varassa.

– Tietojärjestelmien rinnalle on vuosien aikana kehittynyt toinen uudentyyppinen data ja rajapintoja hyödyntävä teollisuuden internet, joka on ikään kuin toinen nopeasti eteenpäin menevä kehityspolku perinteisen tietojärjestelmävetoisen systeemin rinnalla. Pilveen integroidut laitteet ja koneet sisältävät esimerkiksi antureita, sensoreita ja erityyppistä tekoälyä, joita ohjataan ja mitataan järjestelmän kautta. Käyttöön saadaan paljon dataa, jonka perusteella ihmiset tai ohjelmistot tekevät päätöksiä, kertoo Rasmus Roiha, Ohjelmistoyrittäjien toimitusjohtaja.

– Perinteinen tietojärjestelmäpolku etenee ja kehittyy toki myöskin, mutta teollisuuden internetin kehitys ottaa valtavia loikkia juurikin tällä hetkellä. Siinä mielessä moni valmistavan teollisuuden yritys on uudenlaisen tilanteen edessä, vaikka tietojärjestelmähankkeet olisivatkin hyvin hanskassa ja prosessit kunnossa.

Pidetään nämä omana tietona

Nopea kehitys voi yllättää kankeasti liikkuvia valmistavan teollisuuden yrityksiä, sillä lukujen valossa digitaaliseen maailmaan lähteneiden kone- tai laitevalmistajien lukumäärä ei päätä huimaa.

Kehitys lähtee yritysjohdon ymmärryksestä sen suhteen, mitä liiketoiminta tulee olemaan kymmenen vuoden kuluttua.

– Digitaalisuuden kehitysastetta valmistavassa teollisuudessa voidaan mittaroida sen avulla, kuinka moneen tietojärjestelmään on rakennettu rajapinta, johon pääsee myös kolmas osapuoli. Suomessa kehitykseen on lähtenyt mukaan vain hyvin pieni osa yrityksistä, Roiha sanoo.

Toki moni yritys kehittää omaa tuotantoa oman järjestelmänsä sisällä ja hyödyntää esimerkiksi robotiikan tuomia mahdollisuuksia.

– Pääsääntöisesti hidas herääminen rajapintojen rakentamiselle liittyy toiminnan kulttuuriin. Ei ole sisäistetty, että yrityksen tuottamasta datasta voidaan muodostaa yritykselle täysin uutta liiketoimintaa. Tämä vaatii isoa strategista päätöstä. On syytä kuitenkin pohtia, kuinka paljon datan arvo kasvaa, mikäli sitä jalostetaan vain omassa käytössä.

Globalisaatio on jo täällä

Teollisuuden internet on aloittanut pudotuspelin, joka pakottaa yritykset tarkastelemaan markkinaansa globaalien silmälasien läpi. Vaikka yritys itse ei haikailisi kansainvälisille markkinoille, moni kansainvälinen yritys on jo täällä. Taistelua käydään samoista asiakkaista rajoista piittaamatta.

– Yritykset joutuvat miettimään, mitä globaalit kilpailijat tekevät – halusivatpa tai eivät. Kilpailu tulee olemaan tulevaisuudessa todella kovaa, Roiha painottaa.

– Kehitys lähtee yritysjohdon ymmärryksestä sen suhteen, mitä liiketoiminta tulee olemaan kymmenen vuoden kuluttua. Dataa käytetään jo nyt työnteon tehostamisessa, mutta sen potentiaali täysin uudenlaisen liiketoiminnan kehittämiseen on vielä monella sisäistämättä, Roiha päättää.

Next article