Anni-Mari Syväniemi
toiminnanjohtaja, Ruokatieto Yhdistys ry
Elintarvikkeiden pakkausmerkintöjen tarkoitus on suojella kuluttajaa ja samalla vähentää ruokahävikkiä.
Jokainen ruokaostoksia tehnyt tietää, että valtaosa elintarvikkeista myydään pakattuina. Pakkauksiin on merkitty erilaisia perustietoja tuotteesta, kuten elintarvikkeen nimi, alkuperämaa, sisällön määrä sekä säilytysohje. Pakkausten merkintöjen lainsäädännön lähtökohtana on, ettei kuluttajaa saa johtaa harhaan elintarvikkeen ominaisuuksien, koostumuksen, määrän, alkuperän ja valmistus- tai tuotantomenetelmän suhteen.
– Pakkausmerkintöjen on oltava selkeitä -– kuluttajan pitää voida tehdä tietoisia valintoja ja ostaa itselleen soveltuvia tuotteita, Ruokatieto Yhdistys ry:n toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi painottaa.
Pakollisten pakkausmerkintöjen lisäksi pakkauksissa on myös omat merkkinsä myös esimerkiksi elintarvikkeen alkuperälle, ympäristöystävällisyydelle sekä uusiokäytölle.
Parasta ennen vai viimeinen käyttöpäivä?
Osaatko sinä sanoa, mikä ero on pakkauksen parasta ennen -merkinnällä ja viimeinen käyttöpäivä -merkinnällä? Tutkimukset nimittäin osoittavat kuluttajien sekoittavan nämä kaksi merkintää.
– Parasta ennen -merkintä tarkoittaa vähimmäissäilyvyysaikaa, johon saakka elintarvike säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet. Tuote ei siis ole pilalla seuraavana päivänä päiväyksen jälkeen, Syväniemi sanoo.
Viimeinen käyttöpäivä -merkintä sen sijaan kertoo kirjaimellisesti tuotteen viimeisen myyntipäivän – sen, jolloin tuotteen valmistanut yritys on tarkoittanut tuotteen viimeistään käytettäväksi. Syväniemen mukaan merkintää käytetään esimerkiksi maito- ja lihatuotteissa.
– Viimeinen käyttöpäivä on merkittävä hyvin herkästi pilaantuviin tuotteisiin, jotka jo lyhyen säilytyksen jälkeen saattavat aiheuttaa terveysvaaran.
Ruokahävikin torjuminen myös kuluttajan vastuulla
Syväniemi kannustaa käyttämään myös omia aisteja ruoan syöntikelpoisuutta tarkistettaessa.
– Katso, haista ja maista – tässä järjestyksessä on hyvä tarkastaa, mikä on ruoan syöntikunto.
Kuluttaja voi torjua ruokahävikkiä omilla jokapäiväisillä valinnoillaan. Ruokatalouden hoito kannattaa suunnitella – mitä syödään, koska syödään ja keitä on syömässä. Syväniemi kehottaa ruokaostoksia tehtäessä mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään myös hinnaltaan alennetut tuotteet.
– Suunnittele, säilytä, arvioi ja tuunaa! Siinä on toimintaohje ruokahävikin torjuntaan meille kaikille.
Kotimaisen ruuan voi määritellä eri tavoin
Hyvää SuomestaLihan, kalan, kananmunan ja maidon tulee olla 100 % suomalaista. Lopputuotteen valmistus ja pakkaaminen aina kotimaista.
Sirkkalehti Kasviraaka-aine aina kotimaista, ja jalosteet valmistettu aina Suomessa.
AvainlippuKotimaisuusaste vähintään 50 %, joka lasketaan kaikista tuotteeseen kohdistuvista kuluista. Merkki uusittava kolmen vuoden välein.