Muovi on mainettaan parempi materiaali, joka tulevaisuudessa muun muassa 3D-tulostuksen myötä laittaa muotoilun, tuotesuunnittelun ja teollisuuden pakat uusiksi.
Ensin hieman triviatietoa: Suomessa eri tuotteiden valmistukseen käytetään vuodessa muovia noin 600 000 tonnia, joka määränä yltää talouden kokoon suhteutettuna keskieurooppalaiseen tasoon. Valtamuovien eli polyeteenin, polypropeenin, polystyreenin ja polyvinyylikloridin käyttö edustaa ylivoimaisesti suurinta osaa muovien kokonaiskäytöstä. Maassamme valmistetaan kaikkia valtamuoveja PVC:tä lukuun ottamatta.
Muovia on tätä nykyä kaikkialla. Muovilla on huono maine, eikä sen hyvistä ominaisuuksista usein tiedetä. Muovin avulla fossiilisten polttoaineiden kulutusta voidaan kuitenkin vähentää, ja se takaa uusiutuvan energian tehokkaan hyödyntämisen, puhtaan veden kuljettamisen sekä elin
tarvikkeiden tarvittavan hygieenisyyden sekä modernit lääketieteen innovaatiot. Muovit on mahdollista kierrättää ja käyttää uudestaan lukuisia kertoja.
Muoviteollisuuden on kuitenkin uudistuttava pystyäkseen pitämään muovin myös tulevaisuudessa varteenotettavana materiaalivaihtoehtona. Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä painottaa muovien suorituskykyä, jota muoviteollisuuden kannattaa hänen mielestään edelleen kehittää.
– Molekyylitason mallinnus ja uudet nopeat materiaalikehitysmenetelmät tuottavat uusia muovityyppejä, jotka voisivat olla vaikkapa 20 prosenttia kevyempiä, tiiviimpiä, paremmin työstettäviä ja energia- ja materiaalitehokkaampia.
”Kaikki muoviset elintarvikepakkaukset kuuluvat käytön jälkeen kiertoon”
Innovaatiot ovat vaikuttaneet myös muoviteollisuuden nykytilaan. Muun muassa ainetta lisäävä työstö eli 3D-tulostus on olennaisesti muuttanut muotoilun, tuotesuunnittelun ja jopa teollisuuden sijoittumista.
– Toisaalta raaka-ainepuolella uudet materiaalit tuovat uutta osaamisen tarvetta, jota voidaan hakea oppivalla koneälyllä, Kärhä sanoo.
Kärhällä ei ole vaikeuksia löytää vastausta siihen, mitä elintarvikepuolen muovikeskustelussa tulisi painottaa.
– Kaikki muoviset elintarvikepakkaukset kuuluvat käytön jälkeen kiertoon. Muoviteollisuus investoi kierrätykseen ja tarvitsee jatkossa kierrätettyä muovia tuotantoonsa. Vuonna 2021 meillä tulee olemaan paljon enemmän mahdollisuuksia kierrättää muovia, ne pitää osata ottaa käyttöön.
Kärhä toivoo, että muovien potentiaali ymmärrettäisiin Suomessa paremmin.
– Tulevaisuuden 5G-maailma ja uusi terveysteknologia eivät tule avautumaan ilman oikeita muoveja oikeissa paikoissa. Joku joka tapauksessa tekee meidän tarvitsemamme tuotteet. Mieluiten tuo joku saisi olla kotimaan yrittäjä.