Antro Säilä
toimitusjohtaja, Suomen Pakkausyhdistys ry, päätoimittaja, Pakkaus-lehti
Aika ajoin mediassa hehkutetaan kauppoja, joissa ei ole mitään pakattua tavaraa. Tosiasiallisesti kuitenkin kaikki mitä näissä muutamissa pakkauksettomiksi mainostetuissa kaupoissa on tarjolla, on tullut kauppaan pakattuna ja viedään pois kaupasta pakattuina. Kaikki fyysisesti tuotettu pakataan – ehkä laivoja lukuun ottamatta.
On ymmärrettävää, että ihmiset ahdistuvat koteihinsa kertyneistä tyhjistä pakkauksista. Varsinkin kun viestimissä näkyy samaan aikaan kuvia kuolleista eläimistä samankaltainen (muovi)pakkaus päässään tai paratiisiranta täynnä pakkausjätettä.
Miten tavallisen kuluttajan pitäisi siis suhtautua pakkauksiin? Miten varmistaa tai varmistua, että pakkaus ei ole ympäristön kannalta vahingollinen vaan sulautuu osaksi kiertotaloutta?
Aloitetaan perusasioista; pakkauksilla on tärkeä rooli tuotteen suojaamisessa ympäristöltä. Elintarviketuotannon ylivoimaisesti suurimmat ympäristövaikutukset syntyvät alkutuotannossa, kun maata muokataan ja eläimiä kasvatetaan. Elintarvikkeet säilyvät paremmin pakkausten ansiosta. Kurkku ilman muovikäärettä nahistuu parissa päivässä, mutta kestää muovin ansiosta lähes kaksi viikkoa. Syöty elintarvike vähentää elintarvikehävikkiä ja siten pienentää ympäristövaikutuksia.
Käytetyt pakkaukset voi palauttaa Suomessa kaupan ja teollisuuden ylläpitämiin Rinki-Ekopisteisiin, joita on kaikissa taajamissa. Myös monet kunnat ovat käynnistäneet laajamittaisen pakkausten keräämisen kiinteistöiltä osana jätehuoltoa. Kerätty pakkausjäte toimitetaan edelleen kaupan ja teollisuuden kustantamaan kierrätysjärjestelmään. Ylivoimainen valtaosa Suomessa käytetyistä pakkauksista kierrätetään jo tänään uusiksi pakkauksiksi tai muiksi käyttöesineiksi – materiaalista riippumatta.
Parhaiten kuluttaja hoitaa siis oman vastuunsa palauttamalla käytetyt pakkaukset keräysastioihin – kauppa ja teollisuus hoitavat materiaalin kierrätyksen.
Osa pakkauksista on valmistettu sellaisista materiaaleista, että niitä ei voi kierrättää ja ne ohjeistetaan laittamaan sekajätteen joukkoon. Voiko tällainen pakkaus joutua luontoon tai pitääkö tästä olla muuten huolissaan?
Syytä huoleen ei ole; Suomessa sekajäte menee käytännössä aina poltettavaksi voimalaitoksessa. Kierrätykseen soveltumaton pakkausjäte poltetaan siis energiaksi, jota meillä pohjolassa tarvitaan ympäri vuoden. Itse asiassa hyvin palavilla pakkausjätteillä korvataan voimalaitoksissa fossiilisia polttoaineita, joita muuten tarvittaisiin tukipolttoaineeksi huonosti palavan sekajätteen polttamiseen.
Olemme yhdessä muiden EU-maiden kanssa päättäneet rakentaa tulevaisuutemme entistä toimivamman kiertotalouden varaan. Myös pakkausten kierrätystä tullaan lisäämään ja tehostamaan. Käytännössä tavallisen ihmisen elämässä käytettyjen pakkausten keräys muuttuu entistäkin helpommaksi, kun keräyspisteiden määrä kasvaa. Myös pakkausten suunnittelussa kierrätys tullaan ottamaan paremmin huomioon ja samalla pakkausmerkinnätkin selkeytyvät entisestään.
Ei ainoastaan paras vaan oikeastaan ainoa tapa, jolla kuluttaja voi huolehtia omasta osuudestaan on lajitella käytetyt pakkaukset ja palauttaa ne oikeisiin keräysastioihin. Jätehuolto, kauppa ja teollisuus hoitavat tehokkaasti asiat keräyksestä eteenpäin ja varmistavat, että pakkaukset eivät Suomessa joudu luontoon vaan ne kierrätetään huolellisesti.