Laura Eiro
ohjelmajohtaja, ITS Finland
Vuonna 2018 maailma heräsi. IPCC julkaisi lokakuussa raporttinsa ilmaston lämpenemisestä ja uusi aikakausi alkoi, toivottavasti pysyvästi.
Edelläkävijät ovat olleet liikkeellä jo vuosia, mutta nyt muutos tulee koskemaan myös hitaampia toimijoita. Lähivuosien mottona on ”Uudistu tai kuole”. Seuraava vuosikymmen tulee olemaan älykkään ja vastuullisen citylogistiikan aikakausi.
Logistiikkamarkkina on koko muun liikennesektorin kanssa käymässä läpi merkittävää uusiutumista. Markkinaa disruptoivat kuluttajien muuttuvat odotukset, teknologinen kehitys, uudet markkinoille tulijat ja muuttuva sääntely. Päästöttömyys korostuu citylogistiikan ajoneuvoissa ja ratkaisuissa, josta hyvänä esimerkkinä Deutsche Post, joka on nykyään Saksan suurin sähköautoja operoiva yritys, ja joka myös valmistaa itse ajoneuvonsa.
Uudet innovatiiviset liiketoimintamallit ja teknologiat ovat tulleet jo osaksi citylogistiikkaa eri puolilla maailmaa. Yritykset ovat jo pidemmän aikaa kehittäneet muun muassa tiedon hyödyntämiseen ja vertaiskuljetuksiin perustuvia palveluita. Kaupunkien pilotoinnissa on nähty jo muun muassa autonomisia kuljettimia ja autokuljetusten korvaamista kevyillä sähköavusteisilla ajoneuvoilla, yhteiskäyttöisiä lähijakeluasemia ja pyöräkuriiritoimintaa sekä droonikuljetuksia.
Teknologiat, kuten massadata, pilvilaskenta, toisiinsa yhteydessä olevat laitteet, tekoäly ja joukkoistetut alustat vaikuttavat merkittävästi citylogistiikan toimintamalleihin. Datan hyödyntäminen tarjoaa keinoja liikenteen hallintaan ja reittien optimointiin ja aikatauluttamiseen. Data mahdollistaa myös jaetut kuljetukset, niin pienemmässä mittakaavassa kuluttajien välillä kuin eri toimijoiden yhteisten kuljetusten kautta.
Lue myös: Liikenteen digitalisoituminen vaatii motivaatiota, osaamista ja teknologiaa
Kutsutoimitukset, tehokas noutopisteiden käyttö ja mikrojakelu tarjoavat asiakkaille toimituksia joustavasti. Autonomiset jakelurobotit ja droonit ovat merkittävä osa kaupunkikuvaa jatkossa. Älykkäällä ja dynaamisella hinnoittelulla puolestaan voidaan merkittävästi ohjata kuluttajien ja yritysten valintoja ja vaikuttaa liikenteen päästöihin ja sujuvuuteen.
Ottaen huomioon globaalin logistiikkamarkkinan koko, erään arvion mukaan jopa 4,6 biljoonaa dollaria, josta kaksi viidesosaa kuluista aiheutuu ns. viimeisellä maililla, ei ole ihme, että kiinnostuneita yrityksiä löytyy. Kaupungeilla on keskeinen rooli toimia alustana uusille älykkäille citylogistiikan liiketoimintamalleille. Tarvitaan julkisen ja yksityisen sektorin laajaa yhteistyötä sekä asiakkaiden osallistamista. Tietoa jakamalla voidaan kehittää uusia malleja liikenteen suunnitteluun ja ratkaisujen vaikutuksia ymmärretään paremmin.
Tulevaisuuden citylogistiikka on älykästä ja vastuullista. Tästä kakusta voisimme Suomeenkin napata siivun!