Etusivu » Innovaatiot » Uusilla tekniikoilla jätevesien haitta-aineet kuriin
Sponsoroitu

Jätevesien käsittelyssä edetään kohti entistä parempaa lopputulosta. Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa LUT:ssa kehitetään tähän uusia menetelmiä.

Suomi tunnetaan puhtaiden vesien maana – myös jätevesien. Kansainvälisessä vertailussa jätevesijärjestelmämme pärjää hyvin. Kehittämistarpeet liittyvät esimerkiksi ravinteiden, lääkeaineiden ja mikromuovin nykyistä tehokkaampaan erotteluun. LUT yliopistossa kehitetään uusia tekniikoita näiden haitta-aineiden poistamiseksi jätevesistä.

– Poistamattomina ainekset joutuvat maaperään tai vesistöihin, ja sitä mukaa uudelleen ravintoketjuun, toteaa professori Mika Mänttäri.

– Nykyiset puhdistusprosessit eivät riitä tulevaisuudessa vaadittavaan haitta-aineiden poistoon vaan tarvitaan uusia tekniikoita.

LUT yliopistossa on kehitetty niin sanottuja tertiäärisiä puhdistusmenetelmiä, eli perinteisen puhdistusprosessin perään liitettyjä lisävaiheita, joita tutkitaan muun muassa ympäristöministeriön rahoittamassa Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa. Pääasiassa menetelmiä on kolme. Adsorptiomenetelmässä haitta-aine sidotaan kiinteään aineeseen, esimerkiksi sahanpuruun, jonka jälkeen kiinteä aines haitta-aineineen erotetaan jätevedestä. Hapettamismenetelmässä haitta-aineet pilkotaan pienemmiksi ja toivottavasti haitattomammiksi osiksi.

– Adsorptio- ja hapettamismenetelmien haasteena on muun muassa se, että molemmat ovat tehokkaimmillaan vain tiettyjen jäämätyyppien kanssa. Kattavin tulos saadaan membraanisuodatuksella, jossa jätevesi suodatetaan puoliläpäisevän kalvon läpi. Suodatus erottelee tehokkaasti vedestä lääkeaineet, mikromuovit, ravinteet, jopa virukset ja bakteerit, ja tämä voidaan tehdä ilman kemikaalilisäyksiä. Tutkimustemme mukaan esimerkiksi vesistöjä rehevöittävä fosfori voidaan poistaa tertiäärisellä suodatuksella. Tähän ei tarvita kemikaaleja ja samalla saadaan vedestä pois bakteerit ja virukset.

Kiertotalousnäkökulmaa jätevesien hoitoon

Kiertotalousajattelussa toisen jäte on toisen resurssi. Niinpä jätevesistäkin pyritään tulevaisuudessa keräämään kaikki käyttökelpoinen aines erilleen ja jalostamaan se uudelleenkäyttöön.

– Kehitämme Lappeenrannassa tälläkin hetkellä kiertotalousajatteluun nojaavia vedenkäsittelyratkaisuja, toteaa Mänttäri.

– Esimerkkinä tästä voidaan mainita vaikkapa membraanisuodatuksessa käytettävien kalvojen uudelleenkäyttö.

Maailmalla juomaveden valmistusprosesseista poistuu käytöstä vuosittain jopa miljoona suodatinmoduulia. Näistä osa olisi kierrätettävissä uudelleen käyttöön LUT yliopiston kehittämällä pinnoitusmenetelmällä.

Professori Mari Kallioisen mukaan nyt käytössä olevat jäteveden puhdistusjärjestelmät ovat toistasataa vuotta vanhoja, ja niiden myötä vesistöjemme laatu on saatu varsin korkealle tasolle.

– Kuitenkin puhdistusprosessit suunniteltaisiin todennäköisesti aivan toisella tavalla tänään. Meillä tuskin olisi vesiklosetteja tai muita vastaavia järjestelmiä, joissa niin kiinteät kuin nestemäiset ainekset sekaantuvat keskenään. Varsinaiseen kiertotalouteen jäteveden käsittelyssä päästään vasta kun uskalletaan toteuttaa koko nykyinen jäteveden käsittelyprosessi uudella tavalla. Näissä ratkaisuissa erilaiset jakeet pystytään tehokkaammin erottamaan toisistaan, jolloin esimerkiksi jäteveden ravinteita ja orgaanisia yhdisteitä ei hukata, vaan ne kerätään talteen jatkojalostusta varten. Tähän LUT yliopisto panostaa tutkimuksessaan, muun muassa SAWE ja RESOURCE -tutkimusalustojen kautta.

Next article