Mika Rontu
apulaisjohtaja, Vesilaitosyhdistys
Vesihuoltopalvelut pelaavat Suomessa hyvin, mutta merkittävä osa nopeasti ikääntyvistä verkostoista on lähivuosina tulossa ensimmäistä kertaa saneerausikään. Maan noin 1500 vesihuoltolaitoksen on pystyttävä arvioimaan sekä varmistamaan verkostojen turvallisuus ja toimintavarmuus.
Vesilaitosyhdistyksen apulaisjohtaja Mika Ronnun mukaan haasteita aiheuttaa verkostojen arvioinnin epätasaisuus, sillä monilla laitoksilla on verkostonsa tilasta vain epämääräinen kuva.
– Tällöin suunnitelmallinen saneeraus ja resurssien oikea kohdentaminen on miltei mahdotonta. Uusia ratkaisuja tarvitaan varsinkin pienten laitosten resurssien varmistamiseen.
Vesihuollon toimivuus voidaan parhaiten turvata juuri kehittämällä vesihuoltolaitosten tiedonhallintaa sekä samalla varmistamalla vesihuollon riittävät resurssit. Pontta tähän saadaan digitalisaatiosta sekä mallintamisen eri sovelluksien kehittämisestä – asiaa edistää parhaillaan käynnissä oleva vesihuoltolaitosten digistrategian laadinta.
– Vesihuoltolaitokset voivat tunnistaa kriittisimpiä kohtia, kuten vuotoja, monenlaisillakin menetelmillä. Jotta tähän päästään, on omaisuudenhallinnan kuitenkin oltava kunnossa. Tässä tapauksessa se tarkoittaa vesihuoltoverkoston tuntemusta, Rontu sanoo.
Kiinteistöjen vastuulla olevien tonttijohtojen saneerausvelka yllättävän suuri
Vesihuolto-omaisuuden hyvä hallinta edellyttää ymmärrystä omaisuuden koko elinkaaren kustannuksista sekä arvon muodostumisesta.
– Vesihuoltoverkoston saneerausvelkaa syntyy, mikäli vesihuoltoverkostoja – vesijohtoverkostoa, jätevesiviemäriverkostoja ja hulevesiviemäriverkostoja – ei saneerata riittävästi niiden tullessa teknisen käyttöikänsä päähän.
Kiinteistön omistajat voivat omistaa vesijohtoja ja viemäreitä myös yleisillä alueilla omien kiinteistörajojen ulkopuolella, mikä tulee heille usein yllätyksenä. Rontu muistuttaakin, että vesihuoltolaitosten verkostojen saneerausvelasta puhuttaessa unohdetaan monesti asian toinen puoli.
– Vesihuoltolaitosten asiakkaina olevien kiinteistöjen vastuulla olevien tonttijohtojen saneerausvelka on jopa suurempi kuin vesihuoltolaitosten verkoston saneerausvelka. Huomionarvoista on, että näitä tonttijohtoja uusitaan tai saneerataan vain harvoin.
Vesihuoltolaitosten siinä missä kiinteistöjenkin johtojen saneeraamista ja uusimista tulisi vauhdittaa nykyisestä huomattavasti. Vesihuoltolaitokset ovatkin ongelman tiedostettuaan alkaneet panostaa verkostosaneerauksiin ja verkoston hallintaan.