Etusivu » Teollisuus » Vesihuoltolaitosten yhteistyötä lisättävä
Vesihuolto

Vesihuoltolaitosten yhteistyötä lisättävä

mika-rontu
mika-rontu
Kuva: Hannu Bask/Atelier Universal

Suurin osa Suomen vesihuoltoverkostoista tulee ensimmäisen kerran saneerausikään lähivuosina.

Epämääräinen kuva verkoston kunnosta yhdessä resurssipulan kanssa tekee saneerausten suunnitelmallisesta toteuttamisesta haasteellista erityisesti pienissä laitoksissa. Toimiva vesihuolto tulevaisuudessa edellyttää rakenneuudistusta ja laitosten tiedonhallinnan kehittämistä nyt.

Vesihuollon tehtävänä on varmistaa ihmisille riittävä määrä puhdasta talousvettä ja minimoida jäteveden ympäristöhaitat. Tehtävän toteuttaminen jatkossa edellyttää lähivuosina ikääntyvän, 60–70-luvuilla rakennetun verkoston suunnitelmallista saneerausta.

– Suunnitelmallinen saneeraus puolestaan edellyttää verkoston nykytilan tarkkaa tuntemusta, mitä valtioneuvoston raportin mukaan suurimmassa osassa laitoksista ei ole. Epämääräinen kuva verkoston kunnosta tekee vähäisten resurssien järkevästä kohdentamisesta lähes mahdotonta, apulaisjohtaja Mika Rontu Vesilaitosyhdistykseltä sanoo.

Saneerausten ja niitä varten tehtävien kuntokartoitusten määrä tulisi kolminkertaistaa nykyisestä, jotta vesihuolto toimii moitteettomasti myös tulevaisuudessa.

– Isot laitokset selviävät tästä kyllä, mutta pienten laitosten pärjääminen ja tarvittavat resurssit tulisi turvata myös jatkossa. Suomessa on 1500 vesihuoltolaitosta, joista noin 1000 on pieniä tai melko pieniä yksiköitä. Kaikista pienimmillä maaseutukuntien laitoksilla ei välttämättä ole edes verkostojen kunnosta dokumentaatiota sähköisessä muodossa, Rontu avaa.

Ronnun mukaan tulevaisuuden vesihuollon turvaaminen edellyttää toimenpiteitä välittömästi.

– Suomessa vesihuolto on perinteisesti ollut hyvällä tasolla, ja ajoittaiset haasteet ovat näkyneet ainoastaan vesihuoltolaitoksilla. Tilanne kutenkin muuttuu, jos haasteisiin ei reagoida nopeasti. Tällöin vesihuollon ongelmat näkyvät ennemmin tai myöhemmin myös kuluttajille esimerkiksi vedenjakelukatkoksina ja talousveden likaantumistapausten aiheuttamina käyttöveden keittosuosituksina ja jopa sairastumisina, Rontu sanoo.

Yhteistyötä ja tiedonhallintaa

Valtioneuvoston vuoden 2018 tekemä tutkimusraportti vesihuollon tilasta tarjoaa vesihuoltoverkoston haasteiden ratkaisuksi tiedonhallinnan kehittämistä ja yhteistyön lisäämistä eri laitosten kesken.

– Raportin tavoitteiden toteutuminen edellyttää kuitenkin rakennemuutosta, johon tarvitaan lakiuudistus valtion suunnasta. Nykyisin 300 laitosta kattaa 90 % Suomen vesimyynnistä, mikä antaa osviittaa tilanteen kestämättömyydestä isolle osalle laitoksista, Rontu toteaa.

– Samalla monissa laitoksissa ihmisten keski-ikä on korkea, eikä työlle välttämättä löydy jatkajaa. Suuremmat laitokset sen sijaan voivat tarjota erikoistumismahdollisuuksia ja näyttäytyä tulevaisuuden osaajille kiinnostavina urapolkuina, Rontu jatkaa perustellen muutoksen tärkeyttä.

Mari Laaksonen, [email protected]

Next article