Etusivu » Teollisuus » Kokki Kape Aihinen vinkkaa: ”Suunnitelmallisuus paras tapa päästä eroon ruokahävikistä”
Ruokahävikki

Kokki Kape Aihinen vinkkaa: ”Suunnitelmallisuus paras tapa päästä eroon ruokahävikistä”

ruokahavikki
ruokahavikki
Kuvat: Getty Images

Suomessa heitetään roskiin jopa 25 kiloa ruokaa henkilöä kohden vuosittain. Suunnitelmallisuus ruokaa hankkiessa säästää paitsi luontoa myös kukkaroa.

Ruokahävikillä tarkoitetaan pähkinänkuoressa sitä, että roskiin menee sellainen ruoka tai raaka-aine, jonka olisi voinut syödä ennen sen pilaantumista. Ruokahävikki on ekologisesti ja taloudellisesti monella tavalla kestämätöntä.

Hävikkiä pääsee syntymään ruokaketjun jokaisen vaiheen aikana, mutta eniten sitä kuitenkin syntyy kotitalouksissa. Vuosittain noin 6% eli jopa 160 miljoonaa kiloa kotitalouksien hankkimasta ruoasta päätyy roskiin. Rahana se tarkoittaa noin sataa euroa henkeä kohden.

Miten hävikkiä sitten voidaan vähentää? Kokki Kape Aihisella on yksi kikka ylitse muiden.

– Paras tapa vähentää pois heitettävän ruoan määrää on suunnitelmallisuus. Tämä tarkoittaa useamman päivän ruokaostosten etukäteen miettimistä – kuka menee kauppaan ja milloin, mitä ostetaan ja mitä raaka-aineista kulloinkin valmistetaan. 

Ruokaostosten organisointi säästää paitsi ympäristöä, myös kukkaroa.

– Valmiiksi suunniteltu viikon ruokalista järkevöittää ostotoimintaa, sillä hutiostosten määrä vähenee. Ensimmäinen hävikki syntyy usein nimittäin jo kaupassa, Aihinen toteaa.

– Kannattaa miettiä myös ruoan niin sanottua jatkojalostamista. Esimerkiksi ylijääneestä lihasta voidaan seuraavana päivänä tehdä lasagnea tai pyttipannua. 

Lautanen, ei kattila tyhjäksi

Ihminen syö helposti liikaa, kun ruokaa on tarjolla itse annosteltavaksi. Pitkän linjan ravintoloitsija Aihinen puhuukin perinteisen lautasmallin puolesta, sillä erilaisissa buffeteissa ruokaa menee hukkaan suuria määriä.

– Hotellin aamiaisella hävikki voi pahimmillaan olla jopa puolet aamiaisen määrästä. Kotonakin voitaisiin enemmän tehdä niin sanottuja lautasannoksia. Lautasmallin hyödyt eivät liity ainoastaan hävikkiin, vaan myös ylipainoon ja tätä kautta kansanterveyteen. 

Ruoanlaittoon kannattaa etsiä myös innovatiivisuutta, joka voi tarkoittaa esimerkiksi perinteisten ruoka-aineiden korvaamista toisella – kokeilua ja maistelua.

– Aina ei tarvitse syödä perunaa, vaan sen voi korvata tattarilla, hirssillä tai kauralla. Toisaalta Suomessa on mehukkaita ja maukkaita juureksia, joiden houkuttelevaan esillepanoon toivoisinkin kaupoissa kiinnitettävän enemmän huomiota. 

Aihinen kannustaa myös kotimaassa tuotettujen elintarvikkeiden ostoon.

– Kyllä se kotimainen tuote kannattaa valita, jos vain suinkin kukkaro kestää. Suomalaisen suosiminen on tärkeää myös ilmastonmuutoksen vuoksi.

Next article