Etusivu » Teollisuus » Miten vesihuollon toimivuus turvataan?
Vesihuolto

Miten vesihuollon toimivuus turvataan?

vesihuollon-toimivuus
vesihuollon-toimivuus
Vesihuollon toimivuus turvataan kehittämällä vesihuoltolaitosten tiedonhallintaa ja samalla varmistamalla vesihuollon riittävät resurssit. Kuvat: Getty Images ja VVY

Mika Rontu

apulaisjohtaja, Vesilaitosyhdistys

Vesihuoltopalvelut pelaavat Suomessa hyvin, mutta merkittävä osa nopeasti ikääntyvistä verkostoista on lähivuosina tulossa ensimmäistä kertaa saneerausikään. Maan noin 1500 vesihuoltolaitoksen on pystyttävä arvioimaan sekä varmistamaan verkostojen turvallisuus ja toimintavarmuus. 

Vesilaitosyhdistyksen apulaisjohtaja Mika Ronnun mukaan haasteita aiheuttaa verkostojen arvioinnin epätasaisuus, sillä monilla laitoksilla on verkostonsa tilasta vain epämääräinen kuva.

– Tällöin suunnitelmallinen saneeraus ja resurssien oikea kohdentaminen on miltei mahdotonta. Uusia ratkaisuja tarvitaan varsinkin pienten laitosten resurssien varmistamiseen.

Vesihuollon toimivuus voidaan parhaiten turvata juuri kehittämällä vesihuoltolaitosten tiedonhallintaa sekä samalla varmistamalla vesihuollon riittävät resurssit. Pontta tähän saadaan digitalisaatiosta sekä mallintamisen eri sovelluksien kehittämisestä – asiaa edistää parhaillaan käynnissä oleva vesihuoltolaitosten digistrategian laadinta.

– Vesihuoltolaitokset voivat tunnistaa kriittisimpiä kohtia, kuten vuotoja, monenlaisillakin menetelmillä. Jotta tähän päästään, on omaisuudenhallinnan kuitenkin oltava kunnossa. Tässä tapauksessa se tarkoittaa vesihuoltoverkoston tuntemusta, Rontu sanoo.

Kiinteistöjen vastuulla olevien tonttijohtojen saneerausvelka yllättävän suuri

Vesihuolto-omaisuuden hyvä hallinta edellyttää ymmärrystä omaisuuden koko elinkaaren kustannuksista sekä arvon muodostumisesta.

– Vesihuoltoverkoston saneerausvelkaa syntyy, mikäli vesihuoltoverkostoja – vesijohtoverkostoa, jätevesiviemäriverkostoja ja hulevesiviemäriverkostoja – ei saneerata riittävästi niiden tullessa teknisen käyttöikänsä päähän.

Kiinteistön omistajat voivat omistaa vesijohtoja ja viemäreitä myös yleisillä alueilla omien kiinteistörajojen ulkopuolella, mikä tulee heille usein yllätyksenä. Rontu muistuttaakin, että vesihuoltolaitosten verkostojen saneerausvelasta puhuttaessa unohdetaan monesti asian toinen puoli.

– Vesihuoltolaitosten asiakkaina olevien kiinteistöjen vastuulla olevien tonttijohtojen saneerausvelka on jopa suurempi kuin vesihuoltolaitosten verkoston saneerausvelka. Huomionarvoista on, että näitä tonttijohtoja uusitaan tai saneerataan vain harvoin. 

Vesihuoltolaitosten siinä missä kiinteistöjenkin johtojen saneeraamista ja uusimista tulisi vauhdittaa nykyisestä huomattavasti. Vesihuoltolaitokset ovatkin ongelman tiedostettuaan alkaneet panostaa verkostosaneerauksiin ja verkoston hallintaan.

Tee jouluna hyvää herkullisella tavalla!

Yhden kinkun rasvoilla voi ajaa henkilöautoa jopa kolme kilometriä. Ja kinkkuahan Suomessa syödään – 7 miljoonaa kiloa kinkkua joka joulu. Joten eiköhän ryhdytä hommiin ja kierrätetä vähintään 200 000 suomalaisen kotitalouden kinkun paistinrasvat.

Tänäkin jouluna suomalaisten joulukinkkujen paistinrasvoista valmistetaan uusiutuvaa dieseliä. Ota joulukinkun paistinrasvat talteen, kiikuta ne lähimpään keräyspisteeseen ja olet mukana tekemässä kaikkien aikojen Kinkkutemppua.

Keräysaika 21.12.2019–7.1.2020. Paistinrasvan palautusohjeet ja keräyspisteet löydät helposti verkkosivuilta kinkkutemppu.com.

Vesilaitosyhdistys haluaa muistuttaa, että rasvaa ei saa kaataa viemäriin. Rasva jähmettyy viemärissä ja muodostaa vähitellen rasvatukoksen. Viemäreihin kertynyt rasva aiheuttaa myös hajuongelmia ja houkuttelee rottia.

Varmistetaan yhdessä, että tippaakaan paistinrasvaa ei päädy viemärin tukkeeksi.

Näin osallistut:
1. Avaa ja huuhtele tyhjä maitopurkki, ei lasia, muovia tai metallia.
2. Kaada joulukinkun (tai esimerkiksi kalan, kalkkunan tai juuressipsien)  paistinrasva varovasti tölkkiin.
3. Sulje tölkki esimerkiksi teipillä.
4. Anna rasvan hyytyä viileässä ja vie se sitten lähimpään keräyspisteeseen 21.12.2019–7.1.2020.

Next article