Pelikenttä datan hyödyntämiselle määritellään nyt. Suomella ei ole varaa jäädä tästä junasta.
– Datan systemaattinen analysointi on tärkeää, mutta tärkeää on myös miettiä mihin tarkoitukseen tietoja kerätään – jo ennen kuin niitä kerätään. Mitä uusia liiketoimintamahdollisuuksia eli tuotteita, palveluita ja toimijoita dataa hyödyntämällä voidaan synnyttää? Miten löydämme keinot luoda lisää korkean lisäarvon työtä, nostaa elin- ja elämäntasoa? kysyy VTT:n Älykkään valmistavan teollisuuden tutkimusalueen johtaja Karoliina Salminen.
Teknologia mahdollistaa datan saamisen nopeasti ja kustannustehokkaasti. Mutta data ei ole sinällään arvokasta – suurin arvo saadaan analysoimalla ja yhdistämällä sitä eri lähteistä oleviin tietoihin. Datan arvo määräytyy sen mukaan, mistä asiakas tai loppuasiakas on valmis maksamaan.
Kilpailukykyistä teollisuutta on vaikea pitää Suomessa, jos dataa ja automaatiota ei hyödynnetä.
– Data toimii päätöksenteon tukena, siksi sen luotettavuus on kaiken A ja O. Miten se on kerätty, kuka on käsitellyt sitä, kuka saa käyttää sitä ja kuka jalostaa? Mikä on datatalouden palvelumalli, kuka on kenenkin asiakas ja kuka kerää suurimman arvon? Mitä osaa datasta käytetään ja mihin? Osataanko digiosaaminen yhdistää teollisuuden kanssa ja rakentaa uutta yhteistyötä? Kuka ottaa minkäkin roolin? Nämä ovat oleellisia kysymyksiä, Salminen painottaa.
Personointi lisääntyy myös teollisuudessa
Tekoäly ja nopeat tietoliikenneyhteydet, materiaalia lisäävä valmistus ja muut uudet valmistusmenetelmät ovat mahdollistajia. Datan saumaton virtaaminen, katkeamaton ketju koko verkoston ja alihankkijoiden läpi, on edellytys sille, että yksi personoitu kappale voidaan tuottaa tehokkaasti.
– Suomessa työvoima on kallista, siksi meidän kannattaa hyödyntää erilaisia digitaalisia keinoja. Robotit eivät vie työpaikkoja vaan mahdollistavat ihmisille korkeamman lisäarvon töitä. Työelämä palveluistuu, siksi ihmisen työn tukeminen on tärkeää. Kilpailukykyistä teollisuutta on vaikea pitää Suomessa, jos dataa ja automaatiota ei hyödynnetä, muistuttaa Salminen.
– Suomella on erittäin hyvät mahdollisuudet olla edelläkävijä kestävän kehityksen ja digitaalisuuden yhdistämisessä tuotantoon. Tässä voisi olla Suomen valttikortti ja voittava kilpailutekijä, Karoliina Salminen hahmottelee.