Etusivu » Teollisuus » Jätevesien käsittely on tärkeä terveys- ja ympäristötekijä
Jätevesien käsittely

Jätevesien käsittely on tärkeä terveys- ja ympäristötekijä

jatevesien-kasittely
jatevesien-kasittely
– Maailmanlaajuisesti kaikista viemäröidyistä vesistä vain viidennes käsitellään asian- mukaisesti, 80 prosenttia käsitellään puutteellisesti, usein ei lainkaan, kertoo dosentti Harri Mattila. Kuva: Getty Images

– Miljoonan suomalaisen jätevedet käsitellään omalla tontilla, kertoo Hämeen ammattikorkeakoulun dosentti Harri Mattila.

– Jätevesistä huolehtiminen on tärkeää jokaisen kiinteistön kohdalla hygieniasyistä. Jätevesi sisältää paljon bakteereja ja viruksia sekä ihmiselle ja ympäristölle haitallisia ainesosia. Jos ne valuvat järveen, aiheuttavat ne terveysriskin ja rehevöittävät vesistöä. Ojissa esiintyy lisäksi esteettisiä ongelmia, liejuuntumista ja pahaa hajua, Mattila kertoo.

Myös pohjavesien laatu saattaa vaarantua. Jos wc:n vesi johdetaan hallitsemattomasti maaperään, voi oman ja naapurin kaivon vesi pilaantua ja siitä joutuu vastuuseen.

– Tärkeintä on käyttää jätevesijärjestelmän suunnittelussa asiantuntijaa, ennen kuin alkaa tehdä laitehankintoja. Sijoittamalla suunnitteluun muutaman sata euroa, voi säästää tuhansia. Jokaisella kiinteistöllä on omat tarpeensa, jotka asiantunteva suunnittelija osaa ottaa huomioon, Mattila sanoo.

Suomessa edistyksellinen lainsäädäntö

Mattilan mielestä Suomessa on edistyksellinen lainsäädäntö moneen muuhun maahan verrattuna.

– Meillä laki määrää vain niistä tehoista, jotka jätevesijärjestelmällä tulee saada aikaan. Tekninen puoli on vapaasti kiinteistön omistajan ja suunnittelijan päätettävissä. Tämä edesauttaa tuotekehitystä ja vaikuttaa hintoihin.

– Jätevesihuollossa ihmisen terveys on ykkösasia, toisena tulevat ympäristötekijät, sanoo Mattila.

– Myös kustannustehokkuus on tärkeää. Hyvän jätevesihuollon järjestelmä edellyttää myös kuluttajien hyväksyntää. Esimerkiksi kuivakäymälöistä suositaan sellaisia, jotka eivät haise. Huollettavuus on tärkeä tekijä. Järjestelmän olisi oltava sellainen, että se on kohtuu helposti huollettavissa, hän listaa.

Mattila muistuttaa, että kaikilla kiinteistöillä pitäisi olla kotona dokumentti, jossa on kuvattu jätevesijärjestelmä. Siihen pitäisi sisältyä myös käyttö- ja huolto-ohjeet. Lainsäädäntö jättää käytön ja huollon ihmisten itsensä vastuulle. Se ei ole kaikille itsestäänselvää. Toimivuuden varmistamiseksi suositellaankin huoltotöiden tilaamista ammattilaiselta.

Laki säätelee haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa

Ennen vuotta 2004 valmistuneilla kiinteistöillä on saneerausvelvoite. Vuonna 2004 voimaan tulleen asetuksen jälkeen rakennetuissa kiinteistöissä jätevesijärjestelmien pitäisi olla jo vaaditulla tasolla.
Saneerausvelvoitteisten kiinteistöjen kunnostuksen takaraja oli viime vuoden lokakuu, jos rakennus sijaitsee alle 100 metriä rantaviivasta tai pohjavesialueella. Rakennuksille, jotka sijaitsevat pohjavesialueen ulkopuolella tai yli 100 metriä rantaviivasta, ei ole säädetty aikarajaa, vaan saneeraus tulee tehdä rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttävän remontoinnin yhteydessä.
Saneerausvelvoitteesta voi saada helpotuksia, jos käymäläjätteitä ei huuhdella viemäriin eikä pesu- ja keittiövesiä synny merkittäviä määriä. Näin esimerkiksi kuivakäymälällä varustetut, loma-asunnot voivat laskea jätevedet hallitusti maahan.
Saneerausvelvoitteeseen voi hakea lykkäystä ikään tai taloudelliseen tilanteeseen perustuen viideksi vuodeksi kerrallaan. Velvoitteesta on vapautettu ne kiinteistöt, joiden haltija on täyttänyt 65 vuotta ennen 9.3.2011. Ikävapautus ei koske loma-asuntoja.
Haja-asutusalueilla on maaseutuhotelleja, leirintäalueita, pieniä jalostuslaitoksia ja maatilojen yhteydessä olevia teurastamoja, maitohuoneita ja kalanperkuulaitoksia, jotka ovat jätevesiasetuksen piirissä. Jos jätevettä syntyy enemmän kuin 100 ihmistä tuottaa, tarvitaan jäteveden käsittelyyn erillinen ympäristölupa.

Next article