Etusivu » Logistiikka » Vastuullisuutta on löytää kestävät energiaratkaisut liikenteeseen ja logistiikkaan
Ympäristöystävällinen logistiikka

Vastuullisuutta on löytää kestävät energiaratkaisut liikenteeseen ja logistiikkaan

Tuoreen selvityksen mukaan meriliikenteen käyttövoimana nähdään tulevina vuosikymmeninä vedyn tai ammoniakin lisääntyminen. Kuva: Unsplash
markku-henttinen

Markku Henttinen 

toimitusjohtaja, Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry   

YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteista ja toimintaohjelmasta, Agenda 2030. Agenda 2030 tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa ympäristö, talous ja ihminen otetaan tasavertaisesti huomioon.

Valtioneuvosto antoi viime lokakuussa selonteon Agenda 2030:stä: ”Kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa”. Liikenteen ja logistiikan osalta tavoitteena on päästä mahdollisimman nopeasti eroon fossiilisia polttoaineita käyttävistä ajoneuvoista Suomessa. Tällä hetkellä keskeisenä keinona nähdään liikenteen sähköistäminen. Onko tämä kuitenkaan kestävä vaihtoehto, kun otetaan huomioon sähköajoneuvon elinkaaren aikaiset päästöt?

On tärkeää, että suomalaisella osaamisella ja innovaatioilla pyrimme aidosti kestäviin energiaratkaisuihin.

Täyssähköinen henkilöauto on vasta yli kolmen vuoden käyttöajan jälkeen vähäpäästöisempi kuin vastaava polttomoottoriajoneuvo. Hybridiautojen todelliset päästöt eivät suomalaisessa käytössä lainkaan vastaa teoreettisia mitta-arvoja. Syynä tähän on auton suuri omamassa, käyttäjien aktiivisuus ladata akkuja ja teoreettista vähäisempi sähköllä ajo.

Raskaassa maantieliikenteessä sähkö tuskin tulee olemaan järkevä ja taloudellinen käyttövoimaratkaisu ellei akkuteknologiassa tapahdu jotakin aivan käänteentekevää. Toisaalta biopolttoaineiden tai synteettisten polttoaineiden riittävyys on myös asetettu kyseenalaiseksi.

Onko vety tulevaisuuden ratkaisu?

Suomessa on merkittävää osaamista Power-to-X-teknologiasta, missä uusiutuva sähkö voidaan muuttaa vedyksi ja muiksi polttoaineiksi tai materiaaleiksi. Vetyä käyttävä ajoneuvo on oikeastaan sähköauto, sillä vetypolttokennossa vedyn yhdistyessä happeen syntyy sähköä, lämpöä sekä päästöinä vettä. Polttokennoajoneuvon akusto on hybridiä tai täyssähköajoneuvoa merkittävästi pienempi ja vedyn tankkaaminen on nopeaa.

Kansainvälinen meriliikenne aiheuttaa globaaleista päästöistä noin 2,6 %. Tuoreen selvityksen mukaan meriliikenteen käyttövoimana nähdään tulevina vuosikymmeninä vedyn tai ammoniakin lisääntyminen, jolloin ammoniakki toimii lähinnä vedyn siirtäjänä. Uusiutuvalla energialla tuotetun vedyn hinta on kuitenkin vielä korkea ja tuotantomäärät aivan liian pienet polttoainekäyttöön laajassa mittakaavassa. Ammoniakin osalta haasteena on myös miehistöturvallisuuden varmistaminen. Täyssähköiset laivat toimivat vain lyhyillä etäisyyksillä, jolloin on mahdollista ladata tiheästi akustoa.

Sähkö on toki Suomessa varsin vähäpäästöistä, ainoastaan noin 17 % suomalaisesta sähköstä tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Maailmanlaajuisesti sähkö ei ole vähäpäästöistä, sillä 2/3 osaa maailman sähköntuotannosta aikaansaadaan fossiilisilla polttoaineilla.

On tärkeää, että suomalaisella osaamisella ja innovaatioilla pyrimme aidosti kestäviin energiaratkaisuihin eikä ainoastaan laskennallisten tavoitteiden saavuttamiseen.

Next article