Etusivu » Logistiikka » Satamat siirtyvät digiaikaan
Sponsoroitu

Patrik Hellman

toimitusjohtaja, Kaskisten satama

Satamatoimintojen ja meriliikenteen digitalisointi on kansallinen tavoite. Meriliikenne, erityisesti bulkki- ja konttirahti, on tehokkain tapa kuljettaa tuotteita globaaleilla markkinoilla. Konttiliikenne kasvaakin kahdesta kolmeen prosenttia vuodessa.

– Satamatoiminnot ovat luonteeltaan konservatiivisia, mutta tilanne on muuttumassa. Jotta pystymme alentamaan päästöjä, säästämään rahaa ja suojelemaan ympäristöä, on opittava optimoimaan prosesseja digitalisaation kautta. Samalla luodaan uusia työpaikkoja, tai ainakin tehtäviä. Satamissa tullaan tulevaisuudessa edelleen tarvitsemaan ahtaajia huolimatta työnkuvien muutoksesta. Vaikka automatisaatio hoitaa raskaat hommat, on jonkun valvottava ja ohjattava työtä. Työntekijä ei välttämättä istu enää trukissa vaan valvomossa, kuvailee Kaskisten sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman.

Vaikka laivasto uusiutuukin suhteellisen hitaasti, laivat muuttuvat koko ajan ympäristöystävällisemmiksi ja autonomisemmiksi.

Mutta myös satamatoiminnoilla on suuri merkitys logistiikan ympäristövaikutuksiin. Mitä lyhyemmän aikaa laivat ja rekat ovat satamassa sitä parempi. Laivoille tarjottavat tulevaisuuden maapuolen palvelut, kuten maasähkö ja automatisoidut operoinnit, vähentävät suoraan päästöjä, kun laivojen ei tarvitse käyttää apumoottoreitaan ja aika satamassa lyhenee.

Kuva: Kaskisten Satama

Satama saa digitaalisen kaksosen

– Digitalisointi on tärkeä osa satamien kehittämistä. Olennaista on saada mukaan kaikki sataman toimijat, ja tulevaisuudessa koko ketju eli myös kuljetusliikkeet, terminaalit ja varustamot. Kun tiedetään etukäteen milloin laiva on tulossa, voidaan maapuolen ajot sovittaa siihen, jolloin laivan ei tarvitse odottaa satamassa. Näin läpimenoajat lyhenevät, tavara liikkuu nopeammin ja päästöjä saadaan alas, Hellman kertoo.

Satamatoiminnot ovat luonteeltaan konservatiivisia, mutta tilanne on muuttumassa.

Kaskisten satama työskentelee yhdessä kahdeksankymmenen kehittyvän sataman, VTS-keskuksen ja terminaalin toimijan kanssa kehittäen avoimia saumattomia sovelluksia meri-, maantie- ja rautatiekuljetuksiin.

Kaskisten satamassa on otettu käyttöön Grieg Connectin pilvipalvelupohjainen digitaalinen hallintajärjestelmä. Yhteistyön tavoitteena on virtaviivaistaa sataman operatiivisia toimintoja ja kytkeä ajan myötä kaikki sataman asiakkaat ja rajapinnat samaan järjestelmään. Digitaaliseen kaksoseen kerätään tietoja eri prosesseista, jonka jälkeen tekoäly osaa ennakoida miten satamaa kannattaa joka tilanteessa operoida kannattavasti, tehokkaasti sekä ympäristöälykkäästi.

Kaskinen kasvaa

Porin ja Vaasan puolivälissä sijaitseva Kaskisten satama on yksi Suomen tärkeimpiä metsäteollisuuden vientisatamia, joka palvelee myös muuta teollisuutta. Satama käsittelee vuodessa 1,2 miljoonaa tonnia tavaraa: sellua, sahatavaraa, kemikaaleja ja muuta bulkkitavaraa sekä tulevina vuosina myös konttiliikennettä.

– Läpikulkevan rahdin määrä tulee lähivuosina kasvamaan huomattavasti, siksi laajennamme satamaa. Sataman digitalisoituminen tehostaa operatiivisia toimintoja ja vähentää päästöjä. Laajennuksen yhteydessä panostamme ympäristöystävällisyyteen: otamme huomioon muun muassa laivojen maasähkön ja rahdin käsittelyn sähköistämis- ja automatisointitarpeet, Hellman lupaa.

– Raideliikenne satamaan saisi olla vielä tärkeämmässä roolissa. Kymmenen vuotta sitten Kaskisissa kolmekymmentä prosenttia rahdista tuli rautateitse, meillä on pyrkimys päästä siihen takaisin. Raideliikenteen merkitys kuljetuksissa kasvaa myös ympäristötavoitteiden myötä. Mutta kaikilla yrityksillä ei ole rataa vieressään ja rahtia ei kannata monta kertaa uudelleenlastata rekan ja junan välillä, silloin kuljetukset hoidetaan koko matkan kumipyörillä, Patrik Hellman lisää.

Next article