Etusivu » Tulevaisuuden elintarviketeollisuus » Linnunlaulua ja ötökän surinaa – näin luonnon monimuotoisuus näkyy maitotilalla
Sponsoroitu

Näky on kuin Suomi-filmistä: vain Tauno Palo puuttuu. Pelto-Mattilan nuoret yrittäjät tekevät työnsä lehmien hyvinvoinnin ja ympäristön ehdoilla.

Koivikkohaassa saappaat jalassa asteleva nainen ei kuitenkaan odottele kosijoita vaan tarkastaa, että aitauksen sähkölangat ovat kunnolla kiinni. Hän on Katri Salovaara, toinen hausjärveläisen Pelto-Mattilan tilan yrittäjistä. Puolisonsa Sami Suttisen kanssa hän pyörittää 34 lehmän maitotilaa.

– Tämä on meidän unelmatyömme. Parasta on keväällä, kun kuuntelee kiuruja ja kottaraisia aitaa paaluttaessaan, näkee maasta puskevan vihreän ja lopulta saa lehmät laitumelle, Salovaara kertoo.

Mietin kaikissa valinnoissani luontoa ja tulevaisuutta.

Aitoja pitää siirtää päivittäin, sillä lehmät ovat rotaatiolaidunnuksessa. Siinä nurmet on jaettu lohkoiksi ja kaistoiksi. Lehmät laiduntavat aina sopivimmassa kasvuvaiheessa olevalla nurmikaistalla.

– Ne mahtuvat juoksemaan ja riehumaan, mutta eivät sotke koko laidunta, jolloin nurmi pysyy laadukkaana. Lisäksi maa saa levätä välillä, joten maaperä ei kulu liikaa.

Rotaatiolaidunnus oli ensimmäisiä projekteja, kun tila kaksi vuotta sitten siirtyi Samin vanhemmilta pariskunnalle. Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on tärkeää sekä yrittäjäpariskunnalle että Valiolle, jonka omistajia Katri ja Sami ovat paikallisen maidontuottajaosuuskunnan kautta.

–  Mietin kaikissa valinnoissani luontoa ja tulevaisuutta. Meidän sukupolvella se tulee usein jo selkärangasta ja koskee tietenkin myös yritystoimintaa, 29-vuotias Salovaara kertoo.

Pelto-Mattilan tilan nuoret yrittäjät miettivät valinnoissaan luontoa ja tulevaisuutta. Kuva: Valio

Peltolaidunten yhteydessä oleva koivikkohaka on hyvä esimerkki monimuotoisuudesta. Lintulajit viihtyvät puissa ja syövät hyönteisiä, joita lehmät ja lanta puolestaan houkuttelevat. Mullan läpi kasvaa pölyttäjien suosimia kasvilajeja, kuten mataraa, purtojuurta, käenkukkaa, virnoja, niittynätkelmää ja muita keto- ja niittykasveja. Niille tärkein hoito on, että maata laidunnetaan sopivasti.

Kesäisin lehmät ovat yötä päivää laitumella, ja talvella ne syövät samaa nurmea säilöttynä. Ruokavalioon kuuluu myös jonkin verran viljaa, ja lehmät saavat valkuaista esimerkiksi rypsiöljytuotannon ylijäämänä syntyvistä kasveista.

Seuraa Pelto-Mattilan tilan elämää Instagramissa osoitteessa @peltomattilantila

Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Katri Salovaara työstää Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa gradua lehmien hyvinvoinnista Valiolle. Valio on mukana tutkimuksessa, sillä yhtiön tavoite on tehdä maidontuotannosta hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä. Hyvinvoiva lehmä elää pitkään ja tuottaa vanhemmiten enemmän maitoa, jolloin jokaisen maitolitran hiilikuorma on pienempi.

– Valiolta olemme saaneet tilakohtaisia neuvoja maatilaluonnon monimuotoisuuden kehittämiseksi sekä maksuttoman hiiliviljelijäkoulutuksen ilmastoystävälliseen viljelyyn. Lisäksi käytössämme ovat maamme huippuasiantuntijat, Salovaara kehuu.

– Harmittaa, kun jotkut ajattelevat, ettei maataloustuottaja kanna huolta ilmastosta. Ruuan tuotanto- ja kulutustottumuksia pitää parantaa. Mutta ei kiertokulusta voi poistaa yhtä palikkaa, muuten koko torni romahtaa. Jos lehmiä ei ole, miten esimerkiksi nurmen ja laidunten käy? Nurmia tarvitaan myös, jotta maanviljely ei yksipuolistu liikaa. Kun viljapellossa kasvaa välivuosina nurmi, maa pysyy muhevana. Pellosta ei myöskään voi ottaa satoa viemättä ravinteita tilalle, ja tässä lehmänlanta toimii hienosti.

Katri Salovaara ja Sami Suttinen toivovat pystyvänsä kehittämään tilaa ja pitämään sen elinkelpoisena ja nykyaikaisena. Parhaillaan pari harkitsee investointia uuteen navettaan, vaikka suomalaisen maatalouden kehitys ja maanviljelijän asema mietityttävät.

– Me ihmiset olemme tosi riippuvaisia luonnosta ja sen resursseista, mutta luonto ei tarvitse meitä. Se jää tänne myös meidän jälkeemme. Sillä ajatuksella me hoidamme tilaamme.

Miten maidon hiilijalanjälki nollataan?

Valion tavoitteena on nollata maidon hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä. Tavoitetta kohti edetään erityisesti kolmea reittiä:

•  Nurmipeltoihin sidotaan ilmasta nykyistä enemmän hiilidioksidia.

•  Lannasta tehdään biokaasua, joka korvaa liikenteen fossiilisia polttoaineita.

•  Turvepeltojen hiilidioksidipäästöjä vähennetään.

Jo yli 600 maitotilaa on laskenut oman raakamaitonsa hiilijalanjäljen Valio CARBO® ympäristölaskurilla. Laskurin käyttämä laskentamalli on Valion tilatasolle kehittämä, ja se perustuu IPCC:n suosituksiin. Laskentamallilla on ulkopuolisen tahon sertifiointi. Lisäksi Valio on kouluttanut yhdessä Baltic Sea Action Groupin kanssa 300 tilaa hiiliviljelyyn.

Next article