Etusivu » Digitalisaatio » Digitalisaatio on positiivinen murros
Digitalisaatio

Digitalisaatio on positiivinen murros

Kuva: Getty Images

Viisi vaikuttajaa vastasi miten IoT, automatisointi ja robotiikka vaikuttavat suomalaiseen teollisuuteen ja mitä mahdollisuuksia digitalisaatio tuo.

avatar

Pasi Tuominen

toimitusjohtaja, Wapice Oy

avatar

Niko Oja

myynti- ja projektijohtaja, Rejlers Finland Oy

avatar

Jaakko Ala-Paavola

Technology Director, Etteplan Oyj

avatar

Jukka Nurmi

johtaja, IoT, Elisa Oyj

avatar

Juha Turunen

Chief Solution Executive, Symbio Finland Oy

Miten digitalisaatio on vaikuttanut ja vaikuttaa suomalaiseen valmistavaan teollisuuteen?

Pasi Tuominen: Kun tuotantoa pystytään seuraamaan tarkemmin, kerätyn tiedon perusteella kokonaisuutta pystytään optimoimaan monessa eri ulottuvuudessa. 3D-mallit, digitaaliset kaksoset ja simulointi sekä VR:n ja AR:n mahdollistama osaajien tuonti avuksi mistä päin maailmaa tahansa mahdollistavat tuotannon pitämisen Suomessa. Tuotanto on merkittävä osa tuotekehitystä.

Jukka Nurmi: Digitalisaatio mahdollistaa, että valmistava teollisuus voi pysyä Suomessa. Suurten yritysten lisäksi pk-sektorilla on hyviä esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat pystyneet tekemään omat työnsä tehokkaammin ja rakentamaan uusia palveluja, joissa yhdistetään sekä fyysisiä laitteita että digitaalista tietoa. Koneista ja laitteista saatavaa tietoa voidaan myydä myös sellaisenaan.

Niko Oja: Osa yrityksistä on hyödyntänyt ”IoT”-ratkaisuja ennen kuin termi IoT on keksittykään, toisissa taas toiminnan ja tuotannon automatisointi on hyvin eri vaiheissa. Automaatiota ja tietoa on, mutta usein se on pirstaloitunutta ja/tai väärässä paikassa. Älytehtaiden lisäksi pitäisi puhua työntekijöiden auttamisesta älykkäillä järjestelmillä, Lean-ajattelun mukaisesti minimoida turhan tekeminen.

Juha Turunen: Digitalisaatio on positiivinen mahdollisuus Suomelle ja teollisuudelle, mutta menestykseen tarvitaan uutta osaamista. Teollinen tuote koostuu raudasta eli fyysisestä olemuksesta, softasta eli tietokonekapasiteetista sekä palvelukokonaisuudesta. Tehtaiden laitteisiin tulee koko ajan lisää laskentakyvykkyyttä, prosessit ovat softan päällä ja softaa voidaan automatisoida eli työvaiheita jää pois. Digitalisaatio on tuonut tehokkuutta ja uusia ratkaisuja.

Jaakko Ala-Paavola: Digitalisaatiossa on useita ulottuvuuksia ja aaltoja. Uusi aalto on älykkyyden tuominen itse tuotteisiin ja palveluihin. Analytiikka, koneoppiminen ja tekoäly vaikuttavat asiakaskokemukseen ja tuovat lisäarvoa. Älykäs tuote sisältää fyysisen laitteen lisäksi pilvessä olevia algoritmeja, jolloin tuotteen toiminnollisuus lisääntyy. Uniikkius korostuu ja tuotetta ei voi kopioida ilman näitä algoritmeja.

Miksi teollisuusyritysten tulisi panostaa enemmän digitalisaatioon?

Pasi Tuominen: Digitalisaatio on yleistermi sanalle kehitys. Digitalisaatioon kannattaa lähteä mukaan heti, sillä dataa on oltava riittävästi tiedon hyödyntämiseksi. Digitalisaation tulee aina olla kustannuksia pienentävää eli tuotannollista ja taloudellista tehostamista tai uuden luomista. Hyöty tulee digitalisaatiossa kumulatiivisesti trendimuotoisesta datasta.

Jukka Nurmi: Datan luomisen, keräämisen ja hyödyntämisen välineet ovat saatavilla, tietotekniikan hinta laskee koko ajan. Digitalisaatio on mahdollisuus ja toisaalta tietynlainen pakko. Jos et itse kehity niin kilpailija tekee sen. Asiakkaat olettavat, että tällaisia palveluita tulee lisää ja ne voivat tulla mistä päin maailmaa tahansa.

Niko Oja: Kilpailukyvyn lisääminen on tärkein motivaattori. Ei digitalisaatiota digitalisaation takia vaan tehostamaan liiketoimintaa. Kenelläkään ei ole varaa ajatella, että digitalisaatio ei liity minuun tai minun bisnekseeni. Eri maat kulkevat eri tahtiin. Esimerkiksi Aasiassa voidaan hypätä kokonaan jonkin kehitysaskeleen yli uudempaan tekniikkaan, mikä tulisi huomioida globaalissa kehityksessä.

Juha Turunen: Edellisen kerran oltiin yhtä suuren murroksen edessä 150 vuotta sitten kun teollisuus siirtyi höyrystä sähköön. Digitalisaatio muodostuu kolmesta teknologiakokonaisuudesta: tekoäly, älykkäät laitteet ja lohkoketjuratkaisut. Nyt voidaan rakentaa uudenlaisia laitteita, palveluja ja liiketoimintaprosesseja. Tämä mahdollistaa kasvua, uusien markkinoiden luomista ja uuden osaamisen syntyä.

Jaakko Ala-Paavola: Yritysten sisäisissä prosesseissa on vielä tekemistä. Automatisoinnin ja robotiikan lisääminen vaikuttaa suoraan tuottavuuteen ja hintakilpailukykyyn. Robotiikka ei vie, vaan säilyttää ja jopa luo uusia työpaikkoja. Tuotteiden ja palveluiden digitalisointi nostaa niitä arvoketjussa ylöspäin.

Voiko valmistavaa teollisuutta palauttaa Suomeen?

Pasi Tuominen: Sitä palaa koko ajan. Robotisaation avulla suomalaisen tuotannon kustannus voidaan laskea kilpailukykyisemmäksi kuin missään muualla. Kun digitaalisuuden taso on riittävän korkea, saadaan enemmän tietoa kuin manuaalisesti keräten. Robotti on sekä tekijä että mittalaite. Tuotteen elinkaaren hallinta nousee aivan uudelle tasolle ja palvelun osuus kasvaa liiketoiminnassa.

Jukka Nurmi: Kyllä ehdottomasti. Uudenkaupungin autotehdas on hyvä esimerkki, siellä on otettu käyttöön robotiikkaa ja automatisaatiota todella voimakkaasti, mikä mahdollistaa tuotannon pysymisen Suomessa. Ei niin, että robotit olisivat vieneet työpaikat, vaan että robotit ovat tuoneet työpaikkoja.

Niko Oja: Kyllä, mutta siihen tarvitaan 1) tuotannon, tiedonkäsittelyn ja toiminnan automatisoiminen, 2) aidosti monikulmaista ja fiksua kehitysosaamista sekä 3) päätöksiä ja uskallusta muuttaa vanhoja ajattelutapoja ja pitää tuotanto Suomessa. Digitalisaatio ei saa olla pyrkimys vain automatisoida asioita ja pienentää riskiä vaan tavoitella suurinta mahdollista menestystä.

Juha Turunen: Pitäisi miettiä, miten pystytään nopeuttamaan muutosta ja hyödyntämään uusia mahdollisuuksia. Tulevaisuus on  palveluiden, tiedon hyödyntämisen, softan ja älykkäiden laitteiden muodostamassa kokonaisuudessa. Meidän pitää kokeilla, kouluttaa, perehdyttää, hyödyntää ja kasvaa ja sitä kautta olla voittajia. Uutta työtä syntyy uusilla kyvykkyyksillä, jotka edellyttävät tekoälyä, IoT:tä ja lohkoketjuja.

Jaakko Ala-Paavola: Merkittävä osa suomalaista valmistavaa teollisuutta on koneenrakennusta ja investointihyödykkeitä, eli räätälöityjä ja yksilöllisiä tuotteita, joilla on pitkä elinkaari. Nämä eivät ole lähteneet Suomesta, sillä siirto ulkomaille ei tuo säästöjä, mutta lisää hyvin todennäköisesti laatukustannuksia. Suurten sarjojen valmistusta on jo siirtynyt takaisin. Kiinalainen robotti ei ole sen halvempi kuin suomalainenkaan.

Minkälaisia ratkaisuja tarjoatte kehittääksenne suomalaista teollisuutta?

Pasi Tuominen: Wapice tekee teollisuudelle sulautettuja testaus- ja kehitysympäristöjä. IoT-Ticket on äärimmäisen helppokäyttöinen IoT-alusta, jolla voidaan rakentaa järjestelmä, jossa myyntityökalut liittyvät suoraan tuotannonohjaukseen jopa tunneissa ilman koodaamista. IoT-Ticket kattaa datan keruun, raportoinnin, web-käyttöliittymän ja graafisen analytiikan generoinnin.

Jukka Nurmi: Elisan koko liiketoiminta pohjautuu digitalisaatioon. Tarjoamme sekä osaamista että erilaisia välineitä sekä tietotekniikan hyötykäyttämiseen että datan tekemiseen, keräämiseen, analysointiin ja visualisointiin. Jaamme tietoa ja liiketoimintaosaamistamme mielellämme myös muillekin. Oma tuotantomme siirtyi jo 2010 ennakoivaan kunnossapitoon, tämä on sellaista osaamista, mistä teollisuusyritykset ovat kiinnostuneita.

Niko Oja: Ei ole olemassa yhtä oikeaa tekniikkaa vaan kaikkia tarvitaan. Me autamme asiakaskohtaisen digitaalisen tiekartan laatimisessa ja sen selvittämisessä, missä suhteissa eri tekniikoista saa oikeasti hyödyn valituissa asioissa, aina niiden toteutukseen asti. Rejlers Accelerated -ratkaisut tehostavat liiketoimintaa datan integroinnin, oppivien algoritmien ja digitaalisten mallien hyödyntämisen avulla.

Juha Turunen: Symbio on teollisuuden digitalisaatiokumppani. Autamme teollisuuden yrityksiä hyödyntämään uusia teknologioita ja kehittämään digitaalisia palveluita, jotka luovat uutta liikevaihtoa. Konecranesin kanssa toimme markkinoille ensimmäisen tekoälyä ja robotteja hyödyntävän varaston. Avaamme ovia suomalaisille yrityksille Kiinaan ja tuomme Suomeen kansainvälisiä yrityksiä, jotka hakevat innovaatio-osaamista.

Jaakko Ala-Paavola: Yhdistämme IoT:ta ja dokumentaatiota huoltoliiketoimintaan. Tämän merkitys korostuu investointihyödykkeissä, joilla on pitkä elinkaari ja yksilöllinen dokumentaatio. Huoltoliiketoiminnan osuus on merkittävä osa teollisuuden liikevaihtoa ja me varmistamme, että huoltohenkilökunnalla on aina ajantasainen, oikean laajuinen tarvittava tieto helposti saatavilla.

Kati Halonen, [email protected]

Next article