– Tilanne Suomessa on erittäin mielenkiintoinen, elämme eHealthin kulta-aikaa, toteaa Suomen Telelääketieteen ja e-Health seuran puheenjohtaja, Kuopion kaupungin perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueen digitalisaatioasiantuntija Arto Holopainen.

eHealth on saanut vankan jalansijan suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Voimme miettiä tarvitseeko puhua korostetusti eHealth-palveluista, vai puhutaanko vain palveluista. Sähköiset terveyspalvelut koetaan osaksi nykymaailmaa.

 

Koneälystä tukea terveydenhuollossa

Yksi isoimmista digitalisaation haasteista on se, miten tietomassoja voidaan hyödyntää tehokkaasti.

– Puhutaan, että tietoa on saatavilla liikaakin. Koneäly tarjoaa loistavan apukeinon siihen, että myös terveydenhuollon asiantuntijat saavat tietomassoista poimittua oleelliset asiat hoitotyön tueksi.

Tulevaisuuden kaupungeissa asukkaiden hyvinvointia ja terveyspalveluita parannetaan tekoälyä hyödyntäen.

– Kaupungeissa voitaisiin esimerkiksi poimia reaaliaikaista tietoa säästä, ilmanlaadusta tai katujen liukkaudesta. Yhdistämällä ympäristötietoa henkilökohtaisiin terveystietoihin olisi mahdollista tarjota kohdennetusti informaatiota vaikkapa liukastumisvaarasta henkilölle, joka toipuu jalkaleikkauksesta.

Tekoälystä toivotaan apua hyvinvointiin laajemminkin.

– Esimerkiksi Kuopion kaupunki miettii, miten tekoälyä voitaisiin käyttää apuna nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä, Holopainen sanoo.

 

Palvelut tutuiksi monikanavaisesti

Tällä hetkellä globaalisti on tarjolla noin 200 000 eHealth-sovellusta. Vahvana trendinä nousussa on terveyssovellusten pelillistäminen.

– Keskeinen kysymys on se, miten sovellus saadaan koukuttavaksi. Avaimia tähän ovat sisältörikkaus, helppokäyttöisyys ja käyttäjän mukaan etenevä tarinallisuus.

Haastetta tuo sovellusten luotettavuus.

– Lääketieteelliseen ongelmaan keskittyvän sovelluksen tulisi perustua luotettavaan lääketieteelliseen faktaan. Tulemme näkemään sovellusten luokittelua ja erilaisia ohjeistuksia huomattavasti aiempaa enemmän.

Siinä missä vanhempi ikäpolvi tuntee julkiset palvelut, he eivät välttämättä osaa käyttää erilaisia sovelluksia ja laitteita. Nuoremmat taas hallitsevat eri kanavat, mutta palvelut eivät välttämättä aukene.

– On tärkeää tehdä eHealth-palveluita tutuiksi eri ryhmille soveltuvien kanavien, kuten sosiaalisen median tai matalan kynnyksen palvelupisteiden kautta. On luotava sellainen ilmapiiri, että apua palveluiden käyttämiseen on saatavilla, Holopainen sanoo ja toteaa lopuksi:

– Digipalvelut ovat uusia lähipalveluita, ne ovat siellä missä sinäkin ja tarjolla kun tarvitset.