Parhaillaan käynnissä oleva teknologinen murroskausi vauhdittaa entisestään digitaalisen terveyden ja hyvinvoinnin palvelujen kysyntää ja tarvetta. Uusien palvelujen odotetaan parantavan ihmisten mahdollisuutta huolehtia omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan sekä lisätä palveluiden saavutettavuutta asuinpaikasta ja palvelunantajasta riippumatta. Digitaaliset palvelut edellyttävät myös toimintatapojen muutosta ja ennen kaikkea muutoksen johtamista. Tämä muutos heijastuu väistämättä myös tulevaisuudessa terveysalan koulutusohjelmien sisältöihin sekä eri alojen erikoistumismahdollisuuksiin, joista esimerkkinä terveydenhuollon tietotekniikan (eHealth) erityispätevyys lääkäreille ja hammaslääkäreille.

Tänä vuonna Suomessa on avautunut useita eHealth –palveluita, joiden kautta asiakas voi asioida etänä lääkärin vastaanotolla, esimerkiksi chat- tai videopalvelun kautta. Tämän mahdollistajina ovat olleet sosiaali- ja terveysministeriön syksyllä 2015 tekemä linjaus terveydenhuollon etäpalvelujen rinnastamisessa perinteisiin vastaanottokäynteihin ja Kelan päivitetyissä ohjeissa etäpalvelujen sairaanhoitokorvauksen mahdollisuus 1.3.2016 alkaen. Erityisesti yksityiset terveyspalvelujen tarjoajat ovat lähteneet vahvasti liikkeelle etäpalveluiden tarjoamisessa.

Tulevaisuudessa tulemme näkemään hyvin monimuotoisia terveydenhuollon palveluja, kenties myös lääkärin kirjoittamia terveyssovellusreseptejä. Tulevaisuuden palveluissa tiedon laaja-alainen hyödyntäminen keinoälyn avustuksella tulee olemaan arkipäivää, sekä esimerkiksi pelillisyyden hyödyntäminen käyttäjäkokemuksen lisäämiseksi. Oikein hyödynnettynä tieto on valtava voimavara, joka mahdollistaa niin yksilöllisten terveyspalveluiden tuottamisen kuin pohjan vahvalle tietojohtamiselle organisaatioissa.

Samalla kun digitalisaatio haastaa terveydenhuoltoa, syntyy Suomeen uusia ratkaisuja tuottavia digitaalisen terveyden ja hyvinvoinnin yrityksiä kiihtyvällä vauhdilla. Teknologinen murros terveysalalla ei ole pelkästään Suomessa tapahtuvaa, vaan globaali megatrendi, jonka liiketoimintapotentiaali on valtava. Terveysteknologia onkin noussut viime vuosina Suomen suurimmaksi huipputeknologian vientisektoreista 1,92 miljardin viennin arvolla (vuoden 2015 tilasto). Samalla terveysteknologia-alasta on tullut merkittävä työllistäjä kansallisesti.

Suomella on kaikki edellytykset edelläkävijämaaksi digitaalisen terveyden ja hyvinvoinnin alueella. Tätä tukee erinomaisesti Suomen hallituksen 14. kesäkuuta julkistaman terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian tiekartan tavoite: ”Suomi on kansainvälisesti tunnettu terveysalan tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan, investointien ja uuden liiketoiminnan edelläkävijämaa”.