Virtuaalisairaala tarjoaa tukea, oirearviointeja ja omahoitoa monikanavaisesti. Lisäksi kokonaisuuteen sisältyy interaktiivisia terapioita. Terveyskeskuslääkäri voi esimerkiksi tarjota potilaalleen psykoterapiaa, joka sitten toteutuu digitaalisesti psykoterapeutin toimesta.

Hankkeessa tiiviisti mukana oleva HUS:in kehittämisjohtaja Visa Honkanen sanoo, ettei digitaalisia palveluja pidä viedä yhdellekään potilaalle väkisin.

– Terveydenhuollossa pitää aina olla mahdollisuus fyysiseen tapaamiseen. Toisaalta digitaalinen asiointi parhaimmillaan säästää aikaa ja kustannuksia niin yhteiskunnalta kuin yksilöltä itseltään. Ennen kaikkea, oikein toteutettuna ja oikeassa tilanteessa digipalvelu on myös asiakkaalle mukavin tapa asioida.  On kuitenkin tärkeää pitää huolta, että terveydenhuoltoa digitalisoidaan asiakkaiden ja potilaiden tuntemuksia kunnioittaen ja heidän, ei järjestelmän, ehdoilla.

 

Hoidossa kotona

Älysairaalan monikanavapalveluita voidaan käyttää valtakunnallisesti ja ne antavat paljon mahdollisuuksia henkilökohtaiseen hoitoon digitaalisilla työkaluilla. Jotta älysairaala olisi sanan varsinaisessa merkityksessä älykäs, sen tulisi pystyä seuraamaan annettujen palveluiden tuloksellisuutta ja koneoppimisen avulla parantamaan jatkuvasti neuvojaan ja antamiaan hoitoja. HUS:issa tehdään parhaillaan ensimmäisiä kokeiluja koneoppimisen saralla.

– Oleellista on, että potilaat ja heidän omaisensa ovat koko ajan mukana palveluiden kehittämisessä, Honkanen toteaa.

Myös kaikenlainen elintoimintojen luotettava etämonitorointi kehittyy koko ajan. Se tarkoittaa, että tulevaisuudessa yhä useampi vielä nykyisin sairaalan sisällä tehtävä hoidon seuranta tulee tapahtumaan potilaan omassa kodissa.- Tällainen etämonitorointi helpottaa potilaan elämää, vähentää sairauspoissaoloja ja pienentää yhteiskunnan kontolle tulevia hoidon kustannuksia. Toisaalta se asettaa suuria haasteita niin mittareiden luotettavuudelle kuin hoidosta vastaavien toimijoiden reagointikyvyllekin, Visa Honkanen pohtii.