”Vesialasta Suomelle uusi vientiveturi!” – on hoettu meille monesti, mutta vielä se ei ole realisoitunut. Positiivista virettä löytyy, mutta vauhti puuttuu. Jokin tässä tökkii.

Vertaaminen onnistujamaihin auttaa ymmärtämään tilannetta. Pohjoismaiden vesialan viennin kärkimaa Tanska on onnistunut siinä, mistä haaveilemme. Tanskalaiset esittelivät China Europe Water Platformin tapahtumassa Turussa syyskuussa menestystekijöinään muun muassa vahvan kotimarkkinan, tutkimuksen ja innovaatiot, julkisen sektorin osallistumisen, kasvunälkäisten start-upien tukemisen, kehitysyhteistyön, yhteistyöalustat sekä poliittisen tahdon ja riittävän resursoinnin.

Vahvalla kotimarkkinalla uudet teknologiat, tuotteet ja ratkaisut käyvät kaupaksi. Hankintoja tehdään ennakkoluulottomasti ja Tanskan etu yhtenä kriteerinä. Omien haasteiden ratkaisuista tehdään vientituotteita. Tanskan julkiset vesilaitokset myös myyvät omaa ja yritysten osaamista maailmalle. Valtio tukee vahvasti tutkimusta, innovaatiotoimintaa ja start-upeja.

Kehitysyhteistyötä Tanska on hyödyntänyt win-win periaatteella vientimarkkinoiden avaamiseen jo 60-luvulta asti. Ministeriöiden kansainvälisiä sopimuksia ja yhteyksiä on hyödynnetty suoraan kaupallisessa yhteistyössä. Yhteistyötä on tehty myös kaupungeissa, joihin tanskalainen vesihuolto-osaaminen sopii hyvin. Saaduilla referensseillä tanskalaiset yritykset pääsevät toteuttamaan kansainvälisten rahoittajien investointihankkeita.

”Poliittinen tahto ja oikeat askeleet meiltä jo löytyvät, mutta vauhtia ei saada ilman riittävää pitkäjänteistä resursointia.”

Tanska on panostanut vahvasti vesialan yhteistyön rakentamiseen ja rakentajiin. Tutkimus, vesilaitokset, järjestöt, julkiset laitokset ja yksityinen sektori on tuotu yhteen. Osaamista on koottu ja markkinoitu: ministeriö rahoittaa esimerkiksi julkaisua Rethink water kolmen vuoden ajan 6 miljoonalla eurolla.

Tanskan vesialan vientiponnistelut ovat olleet onnistuneita ja vienti on kasvanut vuosittain keskimäärin 6 prosenttia (2010-2015). Vuoden 2006 jälkeen markkinaosuus Kiinassa on kolminkertaistunut ja USA:ssa kaksinkertaistunut.

Suomessakin on otettu askeleita oikeaan suuntaan. Teollisuuden 80-90-lukujen ponnistelut synnyttivät meille jo vahvaa osaamista, joka kelpaa maailmalla. Mikkeliin rakennetaan edistyksellistä jätevedenpuhdistamoa, jolla tuotetaan kierrätysvettä teollisuudelle, kastelukäyttöön ja kotitalouksille sekä energiaa ja lannoitetta. Laitos on toteuttaville yrityksille vahva referenssi. Helsingissä on tehty huippututkimusta ja löydetty ratkaisuja jäteveden fosforin talteenottoon. Julkiset tutkimuslaitokset ovat mukana useissa hankkeissa yritysten kumppaneina. Kehitysyhteistyön uusi PIF-instrumentti on saanut vesialan kehittämään investointihankkeita, joissa on mukana niin yksityisiä kuin julkisiakin toimijoita. Yhteistyön ja konsortioiden rakentajana toimiva yli 120 vesialan organisaation järjestö Finnish Water Forum on saanut jäsenistölleen tänä vuonna yli 280 miljoonan euron arvosta projektikantaa muutaman sadantuhannen euron vuosipanostuksella. Tämä työ ei olisi mahdollista ilman poliittista tahtotilaa ja julkista rahoitusta.

Poliittinen tahto ja oikeat askeleet meiltä jo löytyvät, mutta vauhtia ei saada ilman riittävää pitkäjänteistä resursointia. Tanskaa meidän ei kannata suoraan kopioida: voimme oppia heiltä ja muilta onnistujilta, mutta tehdä asiat vielä paremmin. Siihenkin pystymme, sillä ratkaisun avaimet ovat Suomessa. Tuodaan vesialan opit muillekin sektoreille, joiden ytimessä on vahva julkisen sektorin osaaminen, niin saamme esimerkiksi koulutuksesta ja terveydenhuollosta uusia vientivetureita Suomelle.