Yritysten on hankala toimia, jos ne eivät lainkaan panosta ympäristökysymyksiin. Energiansäästö tarkoittaa usein myös kustannustehokkuutta.

Maailma on jo ylittänyt rajan, jolloin ympäristön ja ilmastonsuojelu koettiin elinkeinoelämän rasitteena. Nykyisin muuttunut liiketoimintaympäristö nähdään mahdollisuutena ja innovaation lähteenä. Vähähiiliset yritykset pärjäävät parhaiten myös liiketaloudellisesti. Ympäristöystävällinen logistiikka on yritysten käytettävissä.

 

Helsinki tiivistää kaupunkirakennetta

Uusi yleiskaava hyväksyttiin 27.10.2016. Sen mukaan suunnitellaan maan käyttöä seuraavat kaksikymmentä vuotta. Yleiskaavan varaukset mahdollistavat Helsingin kasvun vähintään 860 000 asukkaaseen (lisäys vuoden 2016 alusta 240 000 ihmistä) ja 560 000 työpaikkaan vuoteen 2050 mennessä.

– Maan valmistus on lopetettu. Nykyiselle pinta-alalle on pystyttävä sovittamaan asunnot, työpaikat ja liikenne ja samalla huomioitava ympäristöarvot, sanoo Helsingin kaupungin Rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri.

Valitsevatko yritykset raide- vai maantiekuljetukset riippuu siitä, mitä kuljetetaan ja minne. Erityisesti bulkkitoimituksissa raideliikenne on hyvä vaihtoehto.

 

Helsinki-Tallinna tunneli

Euroopan unioni on myöntänyt Helsingin ja Tallinnan välisen rautatietunnelin toteuttamisen tutkimukseen 1,3 miljoonaa euroa. Yhteensä kaupunkien välisen liikenteen kehittämiseen on myönnetty 3,1 miljoona euroa.

– Nyt päästään ottamaan ensimmäinen askel hankkeessa, selvitysten pitäisi valmistua vuoden 2017 loppuun mennessä. Viime kuukausina tunneli on muuttunut utopistisista ajatuksista konkreettiseksi hankkeeksi, Pekka Sauri toteaa.

Rail Baltica -rautatieyhteyden Tallinnasta Varsovaan pitäisi valmistua 2025. Sujuva yhteys Helsingistä Tallinnaan on Suomelle elintärkeä.

– Sekä Viro että Ruotsi ovat panostaneet nopeisiin yhteyksiin Eurooppaan. Tanska ja Saksa panostavat raideliikenteeseen. Logistisesti Suomi on edelleen saari erillään muusta Euroopasta. Jos meillä on vain laivayhteys Baltiaan ja Eurooppaan, tilanne tulee olemaan hankala Suomen teollisuudelle, Pekka Sauri lisää.

 

Liikkuminen palveluna

Ihmiset näkevät yhä enemmän liikkumisen palveluna, ei liikennevälineiden omistamisena. Helsinki panostaa joukkoliikenteeseen. Joukkoliikenteen perustana on laajeneva raideliikenneverkko, myös kävelyn ja pyöräilyn merkitys kasvaa. Liikkuminen palveluna kaataa raja-aitoja toimijoiden välillä ja tekee liikkumisesta helppoa niin eri kaupunkien kuin Suomen ja Viron välillä.

– Arkiliikkuminen hoituu joukkoliikenteellä, pyöräilyllä ja kävelyllä. Auton saa tarvittaessa yhteiskäyttöpalvelusta tai vuokraamalla. Omistaminen ei ole enää olennaista, huomauttaa Pekka Sauri.

Myös yrityksissä mietitään, mikä on kokonaistaloudellisesti järkevää. Jos liikenneväline kulkee joka tapauksessa pisteestä A pisteeseen B, mitä muuta se voisi kuljettaa. Kun harvempia välineitä tarvitaan saman asian kuljettamiseen, on se hyvä sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta.