– Maailma digitalisoituu, mutta kuljetuksia tilataan yhä puhelinsoitolla ja kysytään, saisiko rahdin paikasta A paikkaan B. Mitään dokumentteja ei soitosta jää. Tänä päivänä niin tilauksissa kuin laskutuksessakin toimitaan sähköisessä maailmassa, ja se edellyttäisi sähköisten rahtikirjojen käyttöä. Suomi on allekirjoittanut kansainvälisen sähköisiä rahtikirjoja koskevan sopimuksen. Sopimuksen ratifiointi on kuitenkin jäänyt tekemättä, joten sähköisiltä rahtikirjoilta puuttuu yhä virallinen status, SKAL Ry:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen harmittelee.

Ajantasaisen dokumentaation lisäksi Lehtonen näkee sähköisissä tilauksissa ja toimituksissa muitakin etuja.

– Kuljetuksiin tulisi enemmän suunnitelmallisuutta. Kun kapasiteetin täyttö- ja käyttöaste olisivat tarkasti tiedossa, reitit voitaisiin optimoida niin, että niin sanottua tyhjäkäyntiä ja ajoja tulisi mahdollisimman vähän. Se pienentäisi myös hiilijalanjälkeä.

 

Päästöjä pienemmäksi biopolttoaineilla

Iiro Lehtosen mukaan EU edellyttää maantieliikenteeltä hiilidioksidipäästöjen vähentämistä 39 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa hiilidioksidipäästöjen pienentämistä 12,9 miljoonasta tonnista 7,9 miljoonaan tonniin vuodessa.

– Kyse on ensisijaisesti polttoaineista ja niiden kulutuksesta. Sähkömoottoreita suositaan jo nyt busseissa ja henkilöautoissa, mutta kuorma-autojen voimanlähteeksi niistä ei ole ainakaan toistaiseksi akkujen suuren painon ja talvi-ilmaston vuoksi.

Lehtonen sanoo, että dieselillä toimivassa maanteiden tavaraliikenteessä merkittäviä vähennyksiä saavutettaisiin lisäämällä nestemäisten biopolttoaineiden ja biokaasun käyttöä. Lisäksi niiden käyttöä tulisi tukea keveämmän verotuksen keinoin.

– Jos kuljetusyritykset saisivat valtiolta takeet, että biopolttoaineiden hinnat pysyvät alhaisella tasolla, yritykset voisivat investoida uuteen ja ympäristöystävällisempään kalustoon. Toistaiseksi tästä ei ole kuitenkaan varmuutta.

 

Kaluston koolla myös merkitystä

Suomen maanteillä liikkuu jo tuhansittain aiempaa suurempia ajoneuvoyhdistelmiä. Maksimissaan 76 tonnin painoisissa ja 25 metrin mittaisissa ajoneuvoyhdistelmissä kuljetetaan tukkipuita ja tavaroita teollisuuden ja kaupan tarpeisiin. Näitäkin isompia yhdistelmiä testataan parhaillaan.

– Kun aiemmin rekan kyytiin mahtui yksi iso merikontti, kokeillaan nyt muun muassa kahden kontin kuljetusta. Kokeilussa selvitetään kuljetuksen liikenneturvallisuutta sekä tierasitusta. Kokeiluissa on lisätty akselien määrää sekä edellytetty paripyörien käyttöä, jolloin kuorman paino jakautuu useampaan kohtaan ja tierasitus kevenee. Suurimmat kokeiltavana olevat ajoneuvoyhdistelmät ovat 13 akselisia ja yli 30 metrin mittaisia. Painoa sellaisella voi olla jopa 100 tonnia.

Lehtosen mukaan kyseisillä ajoneuvoyhdistelmillä on parhaillaan menossa viiden vuoden koejakso, jonka aikana tehdään seurantatutkimusta ja tiemittauksia. Kuljetusala odottaa jo ratkaisuja, sillä kokeilut myös vääristävät kilpailutilannetta.