Suurten kotimaisten logistiikkajärjestelmien kuljetustilaustiedoista jo 90 % saadaan sähköisesti.
Toisaalta pienten ja keskisuurten kuljetusyritysten sähköisyyden aste on reilusti alle puolet. Sähköisen tilaamisen hyödyt näkyvät muun muassa virheiden vähenemisenä, tehokkuuden lisääntymisenä sekä laadun paranemisena. Kun täydelliset tiedot ovat saatavilla koko kuljetusketjun ajan, juuri oikea määrä kuljetuskapasiteettia osataan ohjata oikeaan paikkaan.
– Kuljettajalla on jatkuvasti käytössään kaikki tarvittavat tiedot. Standardirahtikirjojen ja kolliosoitelappujen tiedot on sähköisen järjestelmän avulla helposti luettavissa viivakoodilukijalla, Logistiikkayritysten Liiton toimitusjohtaja Pekka Aaltonen sanoo.
On heitetty skenaarioita logistiikkauberien tulosta.
– Tehokkuus kasvaa, kun manuaalisia työvaiheita on vähemmän. Sähköinen tilaaminen mahdollistaa lisäksi kuljetusketjujen ja kuljetusten yhdistelyn, tehokkaan hallinnan, seurannan ja optimoinnin, minkä seurauksena kustannukset pienenevät. Myös kuljetusten ympäristöhaitat vähenevät.
Kuljetustilaustiedot välitetään edelleen paperisina, vaikka käytäntö ja tutkimukset osoittavat, että tehokas ja laadukas logistiikka voi perustua vain eri osapuolten väliseen sähköiseen tiedonsiirtoon. Aaltosen mukaan esimerkiksi käsin kirjoitetusta rahtikirjasta voi syntyä vääriä tulkintoja jo heti toimitusketjun alkuvaiheessa.
– Tästä aiheutuu turhaa ylimääräistä työtä, virheitä ja myöhästymisiä. Myöskään lähetystiedot eivät ole reaaliaikaisesti käytettävissä papereilla toimittaessa.
Lue myös: ”Sähköiset rahtikirjat tulisi ratifioida”
Datan jakamisella uusia lisäpalveluja
Digitalisaation hyötyjä ja mahdollisuuksia pyritään integroimaan pk-yrityksiin muun muassa koulutuksen ja kattavan tiedottamisen avulla. Pelkän manuaalisen työn vähenemisen lisäksi pitää pystyä osoittamaan myös esimerkiksi virheiden poistuminen ja muun laadun paraneminen.
– Yllätyksellisyyden väheneminen johtaa ennakoitavuuden paranemiseen, jolloin tehokkuus lisääntyy tätäkin kautta, Aaltonen muistuttaa.
– Alan järjestöt voisivat edistää tarvittavien työkalujen saatavuutta pk-yrityksiin. Myös lainsäädäntöä ja toimintatapoja tulee kehittää.
Datan rajapintojen avaaminen tuo tulevaisuudessa monenlaisia etuja. Rajapintojen kytkeminen saattaa kuitenkin olla hidasta sekä kallista ja aiheuttaa alussa suuriakin virheitä, mikä hidastaa kehitystä. Ideaalitilanteessa kaikki tieto on jokaisen käytettävissä, jolloin toiminnasta tulee äärimmäisen tehokasta. Aaltonen maalailee tulevaisuudenkuvaa yhteiskunnasta, jossa kuljetusyritysten rooli voi muuttua merkittävästi.
– On heitetty skenaarioita logistiikkauberien tulosta, jotka ohjaavat kuljetusten tilauksia ja jakavat kuljetukset eri ajoneuvoihin, kuka ne sitten omistaakin. Logistiikka on kuitenkin myös vahvaan infraan, henkilösuhteisiin ja osaamiseen perustuvaa toimitusketjun yhteistä kehittämistä eikä pelkkää digitalisointia. Kukin osapuoli määrittelee, mitä tietoa haluaa jakaa ja kenen kanssa.
Aaltonen uskoo avoimuuden kasvavan ja kuljetusten tehostuvan. Samalla syntyy uusia palvelumalleja erityisesti pien- ja lähikuljetuksiin, joissa loppuasiakas on kuluttaja. Yritysten välisissä kuljetuksissa ollaan varovaisempia jo turvallisuus- ja kilpailusyistä.
– Vähitellen avoimemmalla tiedolla voidaan tehostaa toimintoja, mutta synnyttää myös uusia lisäpalveluja.