Monotoniset, ergonomisesti rasittavat työt sekä vaarallisten ja myrkyllisten asioiden käsittely voidaan siirtää robottien tehtäväksi.

Robotit eivät vie ihmisiltä työpaikkoja vaan heidät voidaan siirtää mielekkäämpiin ja vaativampiin tehtäviin. Ihmisen älykkyyttä voidaan hyödyntää muussakin kuin raskaiden pakettien siirtämisessä. Robotit eivät kuitenkaan sovellu kaikkiin tehtäviin. Esimerkiksi vakuumipakattujen broilereiden käsittely saattaa olla roboteille haastavaa. Jokainen kappale on erilainen, sanoo Suomen Robotiikkayhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Latokartano.

Robottien ohjelmointi nopeutuu ja helpottuu jatkuvasti. On laskettava tapauskohtaisesti milloin sarjakoko on riittävän suuri automatisointiin tai selvitettävä pystytäänkö pakattavia tuotteita yhdenmukaistamaan esimerkiksi vakiokokoisiin laatikoihin. Mitä pienemmät sarjat, sitä monimutkaisemmat ja kalliimmat järjestelmät tarvitaan. Valmistavassa teollisuudessa pienet sarjat onnistuvat helpommin.

– Yrityksen koko ei niinkään vaikuta, vaan pakattavan tuotteen ominaisuudet ja volyymit. Jos robotti pyörii muutaman tunnin päivässä, sen takaisinmaksuajasta tulee liian pitkä. Se, kuinka paljon tuotemuutokset vaativat ohjelmointia ja aikaa, on myös olennainen kysymys, Jyrki Latokartano huomauttaa.

– Jos robotilla lähdetään optimoimaan vain yhtä vaihetta, se ei välttämättä auta asiaa. On mietittävä koko järjestelmää ja sen tarpeita. Keskimääräinen investoinnin takaisinmaksuaika pakkausroboteissa on 2–3 vuotta, mutta se on hyvin tapauskohtaista. Ylikapasiteettia ei kannata rakentaa, robotille on oltava riittävästi pakattavaa, Jyrki Latokartano lisää.

– Robottien ohjelmoinnin helpottaminen ja nopeuttaminen on hyvä kehitystrendi. Kun kotitalous-, palvelu- ja henkilökohtaiset robotit yleistyvät, ne eivät saa olla yhtä vaikeasti ohjelmoitavia kuin vanhat videonauhurit ja digiboksit. Joissain hitsaus- ja teollisuusroboteissa on jo käyttöliittymiä, jossa ohjelmoija vastaa ennalta asetettuihin kysymyksiin kyllä tai ei. Käyttäjän ei tarvitse osata ohjelmoida, äly on koodattu jo robottiin, Jyrki Latokartano kertoo.

 

Robotti ei ole ihminen

Kun tehtävää tai toimintoa automatisoidaan tai siihen harkitaan robottia, on lähdettävä lopputuloksesta ja siitä mitä halutaan saada aikaan, ei matkia ihmisen toimintatapoja.

- Yhteistyörobotit on suunniteltu toimimaan samassa tilassa ihmisen kanssa. Niiden liikkeet ovat riittävän hitaita ja voimat niin pieniä, että ne eivät aiheuta vaaraa ihmiselle. Lisäksi robotti voidaan varustaa erilaisilla sensoreilla, jotta robotti pysähtyy ennen vaaratilannetta, Jyrki Latokartano kertoo.

- Nykyisin jokaiselle robottisolulle tehdään turvakartoitus. Enää ei voida käyttää robotteja, joiden turvajärjestelmän voisi ohittaa. Vanhasta robotista ei kuitenkaan saa rakennettua yhteistyörobottia. Ihmisen kanssa työskentely on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

 

Automaatti­trukit ovat osa kokonaisuutta

 

Toiminnanohjaus- ja varastonhallintajärjestelmien kehittyminen mahdollistaa automaattitrukkien tehokkaamman käytön. Asiaa pitää lähestyä toimintaprosessien ja työnkulkujen kautta. Huono tehtaan layout ja turhat tai pitkät siirrot eivät parane automatisoinnilla. Mutta kun pohja laitetaan kuntoon, trukkien ohjaus integroidaan varastonhallintaan ja se toimii yhdessä koko yrityksen tietohallinnon kanssa, se antaa aivan eri mahdollisuudet hallita koko toimintaketjua.

Risto Hyppönen
toimitusjohtaja, Insinööritoimisto Logisma Oy