– Suurin osa elintarvikkeen pakkausmerkinnöistä säätää EU, joten ne ovat yhteneväiset koko EU-alueella, kertoo Eviran ylitarkastaja Tuulikki Lehto. – On yleistä lainsäädäntöä, joka koskee kaikkia elintarvikkeita, mutta on lisäksi tuotekohtaista sääntelyä.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1169/2011 elintarviketietojen antamisesta kuluttajille (elintarviketietoasetus) kokoaa yhteen kaksi osa-aluetta: yleiset merkinnät ja ravintoarvomerkinnän. Elintarviketietoasetusta tuli alkaa soveltaa joulukuussa 2014, paitsi ravintoarvomerkintää koskevat vaatimukset joulukuussa 2016.

– EU-tason lisäksi on jonkin verran kansallisia säädöksiä, esimerkiksi siitä, millä kielellä merkinnät tulee kussakin maassa tehdä, jatkaa Lehto. – Suomessa pakolliset pakkausmerkinnät on oltava suomeksi ja ruotsiksi, yksikielisissä kunnissa riittää tiedot kyseisen kunnan kielellä. Kansallisesti säädetään pakkaamattomista elintarvikkeista annettavista tiedoista (maa- ja metsätalousministeriön asetus 834/2014) ja elintarvikkeiden ilmoittamisesta voimakassuolaiseksi (maa- ja metsätalousministeriön asetus 1010/2014).

Näin norminpurkutalkoiden aikaan voidaan tietysti kysyä, miksi pakkausmerkintöjä täytyy lailla säätää. Lehdon mukaan merkinnöillä on monia tarkoituksia.

– Merkintöjen avulla kuluttaja pystyy tekemään tietoon perustuvia valintoja. Merkinnät myös suojaavat terveydellisiltä vaaroilta, esim. elintarviketietoasetuksen liitteessä II luetellut allergioita aiheuttavat aineet on aina ilmoitettava. Lisäksi ne estävät taloudellisia tappioita, vaikkapa silloin, kun kuluttaja saa tietää, kuinka paljon elintarvike painaa tai kuinka paljon lihaa on lihavalmisteessa.

Valmistajan tai pakkaajan näkökulmasta katsottuna merkintöjen tarkoitus ymmärretään, mutta samalla niiden kasvava määrä lisää haasteita. – Haasteiksi nousevat esimerkiksi merkinnän nopeus, laatu, luettavuus ja virheettömyys, luettelee pakkausinsinööri Pasi Pienimäki Orkla Confectionery & Snacks Finland Abstä. – Haasteisiin pystytään kyllä vastaamaan, mutta se edellyttää hyvää laitteistoa ja toimivaa yhteistyötä merkintälaitteistojen toimittajien kanssa.

– Merkintälaite liitetään pakkauskoneen logiikkaan ja koska toiminnot ovat pitkälti automatisoitu, virheiden mahdollisuus vähenee, toteaa Pienimäki. – Merkintälaitteisiin pätee sama kuin kaikkiin tämän päivän tietoteknisiin laitteisiin: itsessään se on vain kasa metallia, joka vaatii aina ohjelmat, taustatuen, yhteydet ja ylläpidon.

– Merkintälaitteet räätälöidään aina tarpeen mukaan, kertoo Pienimäki. – Laitetoimittaja asentaa ja koeajaa merkintälaitteen. Palvelun keskittäminen yhteen tai kahteen yritykseen kannattaa – yhteistyö sujuu paremmin kun toimittaja tuntee asiakasyrityksensä, ja kustannussäästöjäkin syntyy. Myös kunnossapito ja huoltovarmuus paranevat yhteistyön syventyessä.

 

Pakolliset pakkausmerkinnät

Elintarvikkeen pakkauksessa tulee ilmoittaa seuraavat tiedot (EU:n elintarvikeastus, 9. artikla):

  1. elintarvikkeen nimi

  2. ainesosaluettelo

  3. allergioita ja intoleransseja aiheuttavat aineet ja tuotteet (korostaen)

  4. tiettyjen ainesosien tai ainesosien ryhmien määrät (tarvittaessa)

  5. sisällön määrä

  6. vähimmäissäilyvyysaika tai viimeinen käyttöajankohta

  7. vastuussa olevan elintarvikealan toimijan nimi, toiminimi tai aputoiminimi ja osoite

  8. alkuperämaa tai lähtöpaikka (siten kuin elintarviketietoasetuksessa tai sen nojalla säädetään tai siten kuin muussa lainsäädännössä säädetään)

  9. säilytysohje (tarvittaessa)

  10. käyttöohje (tarvittaessa, muun muassa varoitusmerkintä tarvittaessa)

  11. juomien todellinen alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina, jos alkoholipitoisuus on suurempi kuin 1,2 tilavuusprosenttia (Eviran suositus: kiinteässä elintarvikkeessa, jos alkoholipitoisuus enemmän kuin 1,8 painoprosenttia)

  12. ravintoarvo (ravintoarvoilmoitus) (poikkeukset huomioiden)

 

Lisää elintarvikkeesta annettavista tiedoista Eviran internetsivulla: Pakkausmerkinnät, Pakkaamattomat elintarvikkeet ja Elintarviketieto-opas elintarvikevalvojille ja elintarvikealan toimijoille (Eviran ohje 17068/1)