Liikenteen päästöjä tulisi kuitenkin vähentää tätäkin enemmän.

Maaginen luku liikenteen päästöjen vähentämiseen kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan on 50 %. Liikenneneuvos Saara Jääskeläisen mukaan tämä johtuu siitä, että monilla muilla taakanjakosektoriin kuuluvilla sektoreilla, kuten esimerkiksi maataloudessa, on arvioitu, että päästöjen vähentäminen EU:n ehdotuksen mukaan ei onnistu.

– Jonkun muun on siis vähennettävä enemmän. Liikenteen päästöjen arvioidaan jo nykyisillä toimenpiteillä, kuten muun muassa biopolttoaineiden käytöllä pienenevän 13 vuodessa, mutta vain noin 23 %. Lisätoimia tarvitaan siis runsaasti.

”Nopein päästövähennyskeino liikenteessä on biopolttoaineiden käytön lisääminen”

Tärkeimmät lisätoimet liittyvät liikennejärjestelmän ja ajoneuvojen energiatehokkuuden parantamiseen sekä vaihtoehtoisten käyttövoimien kuten biopolttoaineiden ja sähkön käytön lisäämiseen. Liikenne aiheuttaa lähemmäs puolet taakanjakosektorin päästöistä Suomessa.

– Nopein päästövähennyskeino liikenteessä on biopolttoaineiden käytön lisääminen. Toinen keskeinen keino liikenteen päästöjen vähentämiseksi on ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen, Jääskeläinen sanoo.

– EU on asettanut henkilö- ja pakettiautojen valmistajille vuoteen 2020 asti tiukkenevat CO2-raja-arvot, jotka määrittelevät, millaisia autoja tulee keskimäärin valmistaa.
Kolmas keino päästöjen vähentämiseksi on toimintatapojen hienosäätö niin, että autoja käytetään aina mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on kehittänyt kuljetusyrityksille vapaaehtoisuuteen perustuvan vastuullisuusmallin, joka opastaa yrityksiä suunnittelemaan toimintaansa entistä energiatehokkaammaksi ja turvallisemmaksi.

 

Tavoite: uudet autot soveltuvia vaihtoehtoiseen käyttövoimaan vuonna 2030

Suomessa valmistui marraskuussa 2016 kansallinen suunnitelma vaihtoehtoisten käyttövoimien tavoitellusta jakeluverkosta ja toimenpiteistä, joilla tavoitteisiin voitaisiin päästä. Jääskeläinen luettelee vaihtoehtoisia käyttövoimia, joita Suomessa ovat sähkö, maakaasu ja biokaasu, vety ja erilaiset biopolttoaineet.

– Sähkö vaikuttaisi lupaavimmalta käyttövoimalta henkilöautoille ja kaupunkien raskaaseen jakelu- ja bussiliikenteeseen, kun taas pitkän matkan raskas liikenne tullee jatkossakin käyttämään enenevässä määrin biopolttoaineita. Maa- ja biokaasu soveltuvat hyvin sekä henkilöautoihin että raskaaseen liikenteeseen ja näiden lisäksi myös vesiliikenteeseen.

Kansallisessa jakeluverkkosuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi, että kaikki Suomessa myytävät uudet autot olisivat johonkin vaihtoehtoiseen käyttövoimaan soveltuvia jo vuonna 2030.