Käsite ”biomuovi” ei ole aivan yksiselitteinen, eikä sille ole vielä syntynyt standardimuotoista sisältöä.

– Yleensä käsitteellä tarkoitetaan biopohjaisesta materiaalista valmistettua muovia vastakohtana fossiiliselle, petrokemian teollisuuden sivutuotteista valmistetulle muoville, mutta käsitettä sekoittaa biohajoavuuden käsite. Kaikki biopohjaiset muovit eivät nimittäin ole biohajoavia, toteaa Vesa Kärhä.

Aivan ensimmäiset, 1800-luvulla valmistetut muovit valmistettiin selluloosasta tai kaseiinista, mutta sen jälkeen siirryttiin petrokemian tuotteisiin. Tällä hetkellä kiinnostus biopohjaisuutta kohtaan on Kärhän mukaan taas kasvussa.

– Tänään suosituin yksittäinen biopohjainen muovi on niin sanottu PLA-muovi, joka otettiin alun perin käyttöön lääketieteen sovelluksissa, kertoo Kärhä.

– Nyttemmin PLA on noussut käyttöön muillakin aloilla. Sekä bioperäisenä että biohajoavana tuotteena sillä on laaja käyttöalue aina tekstiileistä pakkauksiin ja annostelusysteemeihin.

Erityisen kiinnostavana PLA-muovin käyttökohteena Kärhä näkee lääkeaineiden annostelusysteemit. Esimerkkinä hän mainitsee hormonikierukat, jossa vaikuttava aine vapautuu hallitusti muovin liuetessa hitaasti ja turvallisesti elimistöön.

 

Luonnosta peräisin, luontoon päätyvä

– Lähes kaikki PLA valmistetaan maissitärkkelyksestä, mutta jonkin verran sitä tuotetaan myös meijeri- ja metsäteollisuuden sivutuotteista, kertoo Kärhä.

– Myös Suomen metsäteollisuus voi saada tästä tulevaisuudessa hyödyn itselleen, kunhan valmistusmenetelmä ensin saadaan hiottua kustannustehokkaaksi.

Vaikka PLA luokitellaan muoviksi, elinkaarensa loppupäässä sen kierrätykselle on kuitenkin löydettävä biologinen reitti. Kärhän mukaan PLA-muovi soveltuu kompostin tukimateriaaliksi lyhyinä pätkinä, jotka hajoavat muun kompostimassan mukana riittävässä kosteudessa ja hyvin pilkottuna. PLA:n hajoaminen on kuitenkin jonkin verran hitaampaa kuin muulla biomassalla.

PLA:lla on haasteensakin, jotka liittyvät ennen kaikkea valmistamiseen, Kärhä toteaa.

– Valmistajan kannalta se on vaikeammin työstettävä kuin muut muovit ja vaatii erityisosaamista. Esimerkiksi kosteuden hallintaan on kiinnitettävä huomiota ja lisäksi on muistettava, että PLA on niin sanotusti  ”parasta ennen” -muovi, jolloin tuotteen käyttöikä pitää ottaa jo varastoinnissa huomioon.

Ympäristövaikutuksiltaan PLA on kuitenkin uusiutuvuutensa takia positiivisen puolella, hän jatkaa.

– Yleensäkin biomuovien laajempi käyttö tuo kuitenkin mukanaan myös uusia tärkeitä kysymyksiä liittyen maankäyttöön, veden käyttöön sekä geenimuunneltujen tuotteiden käyttöön. Näen nämä kuitenkin positiivisina haasteina, joihin löytyy ratkaisut yhteiskunnallisen keskustelun kautta.

Suuret valmistajat, kuten Ikea ja Coca-Cola, suosivat jo PLA-muovia, ja kustannustason madaltuessa sekä tekniikan kehittyessä yhä useammat yritykset ja tuoteryhmät kiinnostuvat siitä, toteaa Kärhä.

– Tällä hetkellä sen käyttö on vasta yhden tai kahden prosentin luokkaa, mutta uskon ja toivon olevani näkemässä sen päivän, jolloin prosenttiluku on kymmenessä.

Tiesitkö tämän muovista?

 

  1. Lähes 90 prosenttia ruokapakkausmateriaaleista on jo kokonaan tai osin muovia. Muovien suosiota selittää teknologian kehittyminen ja ominaisuuksien hallinta. Uusina innovaatioina markkinoille on tuotu älykkäitä, energiaystävällisiä ja helposti uudelleen käytettäviä muovituotteita.
  2. Muovissa ei ole mitään turhaa. Se on viimeistä molekyyliä myöten harkittu, tutkittu ja testattu materiaali, joka säästää luonnonvaroja.
  3. Tuotekehityksellä pakkausten painosta arvioidaan putoavan jopa 30 prosenttia, kenties enemmänkin. Muovi on tehokas eriste, se suojaa valolta ja hajuilta sekä on hygieeninen. Iskunkestävyydessä se on hyvä ja lämmönsäätäjänä tehokas. Muovin säilytysominaisuudet ovat rajattomat.