Kukaan täysjärkinen ei tule Suomeen marraskuussa. Paitsi sinä, senkin pahis. Tervetuloa! Slushin musta mainoslakana vastaanottaa tulijoita Messukeskuksen edustalla, jossa ympäri maailmaa saapuneet yrittäjät, sijoittajat ja muut vieraat puskevat kohti lasiovia viimasta välittämättä.

Alkuaan kuuden yrittäjän vuonna 2008 perustaman tapahtuman ajatuksena oli luoda tapaamispaikka helsinkiläisille startupeille, nyt Slushissa kohtaa koko maailma. Marraskuun lopussa järjestetty kaksipäiväinen kasvuyritystapahtuma Slush ja sen kyljessä ensi kertaa järjestetty Slush Music keräsivät Helsinkiin 17 000 kävijää. Monet puhujista ja sijoittajista saapuivat Suomeen Piilaaksosta omalla lennollaan, jolla tunnelma oli hurmoshenkinen molempiin suuntiin.

Ja miksei olisi? Onhan Slush ainutlaatuinen bisnestapahtuma, villi ja värikäs yökerhon ja konferenssin yhdistelmä, aivan jotain muuta kuin alalla on totuttu. Se voi johtua siitä, että tapahtuma järjestetään pääosin vapaaehtoisvoimin. Tapahtumasta vastaa yrittäjyyttä edistävä  Startup-säätiö, jonka toimintaa tukevat muun muassa Aalto-yliopisto, Teknologiateollisuus ry ja Sitra. Kaikkiaan järjestelyihin osallistui tänä vuonna yli 2300 vapaaehtoista.

 

”Haluamme tulijan yllättyvän”

– Innostuksemme näkyy festarihengen tuomisessa konferenssiympäristöön. Haluamme luoda maailman, joka on jo itsessään huikea kokemus. Ilmeemme muuttuu joka vuosi, sillä haluamme tulijan yllättyvän, Slushin toimitusjohtaja Marianne Vikkula, 24, sanoo.

Aalto-yliopistossa tuotantotaloutta opiskeleva Vikkula aloitti toimarina kesällä ja tapahtuman vapaaehtoisena vuonna 2012. Hänen nopea urakehityksensä on esimerkki Slushin ideologiasta. Jos innostusta löytyy, tekemällä menestyy. Slushin tarkoituksena on auttaa seuraavan sukupolven yrittäjiä eteenpäin.

Tänä vuonna Slush-tapahtumia järjestettiin Helsingin lisäksi Tokiossa, Shanghaissa ja Singaporessa. Kaikkiaan tapahtuman ympärille syntyi 30 tapahtumaa, joissa vieraili kaikkiaan 40 000 henkeä.

Suomessa Slushin yhteydessä järjestettiin tänä vuonna ensi kertaa kaksipäiväinen Slush Music. Musiikin ja teknologian kohtaamista edistävän tapahtuman puhujina kuultiin muun muassa musiikkiaplikaatio Shazamin perustanutta Chris Bartonia, Sunrise Avenuen laulaja Samu Huberia ja indiebändi Arctic Monkeysin rumpalia, sijoittaja Matt Heldersiä.

 

Virtuaalitodellisuus ja ruoka puhuttavat

Tapahtumien mahdollistajana Vikkulan puheessa toistuu tiimin merkitys. Oikeat ihmiset. Kokemus ja oppiminen. Niiden takia hän itsekin lähti mukaan. Kiinnostus startup-maailmaa kohtaan tuli vasta tekemisen kautta. Ennen nykyistä tehtäväänsä Vikkula ehti työskennellä Slushin talousjohtajana ja sekä liikkeenjohdon konsultointiyritys Boston Consulting Groupissa. Nuoruutensa hän harrasti MM-tasolla joukkuevoimistelua mikä opetti tähtäämään tavoitteissa korkealle. Vikkula jos joku tietää, mistä startup-maailmassa nyt pöhistään.

– Eniten puhuttavat tekoäly, virtuaalitodellisuus ja ruoka. Kyse on siitä, kuinka teknologioita voidaan eri toimialoilla hyödyntää. Esimerkiksi ruoasta puhuttaessa uusia innovaatioita voi syntyä niin kuljetuksessa kuin ympäristöystävällisyydessäkin. Virtuaalitodellisuuden alalla Slushissa oli mahdollista kokeilla uusia juttuja, kuten kypäröitä ja robotteja, jotka helpottavat tekemistä monella tapaa.

Suomessa virtuaalitodellisuus yhdistyy luontevasti pelimaailmaan, jolla tällä hetkellä on kovimmat näytöt kasvuyritysten rakettimenestyksestä Vikkulan mukaan läpimurto voi kuitenkin tapahtua millä alalla tahansa. Juuri nyt Suomessa syntyy lupaavia yrityksiä monenlaisten teknologiasovellutusten ja Cleatechin piirissä. Ruokapuolen hitti nyhtökaura lyö varmasti isosti läpi myös maailmalla, niin innokkaasti ulkomaalaiset vieraat sitä Slushin ravintoloissa haarukoivat.
Ideaa tärkeämpi on tiimi

– Suomalaisten vahvuus on hyvä, 2000-luvulla hankittu pohja teknologiselle osaamiselle. Sujuvan englanninkielen taidon vuoksi suomalaisten on helppoa lähteä maailmalle esittelemään ja myymään tuotteitaan. Iso muutos on tapahtunut siinä, että nykyään ideaa tärkeämpää on hyvä tiimi, joka pystyy toteuttamaan idean muita paremmin.

Tiimillä onkin startup-maailmassa valtava merkitys, sillä innovoinnin ja kehittämisen lisäksi tuotteen myyminen ja rahoituksen hankkiminen käyvät työstä vaikka kyseessä olisi miten mahtava tapahtuma. Ennen tapahtumaa tiimi on usein tehnyt pyöreitä päiviä saadakseen tuotteensa ja presentaationsa esittelykuntoon. Itse tapahtumassa kierretään tapaamisesta toiseen ja muutaman tunnin yöunien jälkeen on taas oltava valmis hurmaamaan ja vakuuttamaan sijoittajia. Se jos mikä vaatii uskoa niin omaan ideaan kuin mukana oleviin ihmisiinkin.

Suomen kannalta tärkeintä on kuitenkin asennemuutos, joka muutamassa vuodessa on tapahtunut. Nykyään yrittäjyys on enemmän valinta kuin pakko, jonka eteen epäonninen ihminen ajautuu.

– Suomi on kasvuyrittäjälle todella yhteisöllinen toimintaympäristö. Täällä toisia autetaan ja tuetaan sen sijaan, että kilpailtaisiin verisesti.