Liisa Välikangas on innovaatiojohtamisen professori Aalto-yliopistossa ja Kauppakorkeakoulu Hankenilla. Hänen uusin kirjansa on nimeltään Strategic Innovation, The Definitive Guide to Outlier Strategies, Pearson/Financial Times Press, 2015

Uusien asioiden luotaaminen vaatii strategista rohkeutta – ryhdytään johonkin, jonka lopputulosta ei tiedetä. Kaiken uuden syntymisen taustalla on paitsi uteliaisuus, myös kyky sietää ja osata tutkia, jopa nauttia epävarmuudesta. Innovaatio on jotain sellaista, josta ei vielä tiedetä miten se tulee toimimaan, mutta voidaan nähdä, että mahdollisuushorisontteja on aukeamassa.

Mitä työnantajalta ja työyhteisöltä vaaditaan, jotta innovaatioita voi syntyä? Päivittäin on kiire: rutiinit ja deadlinet painavat, ja joku tulee ehdottamaan, että ajatellaanpa hetki tätä uutta juttua. Reaktiomme on usein: en ehdi nyt. Idullaan olevia innovaatiota voi kutsua tällaisiksi arkipäivän häiriötekijöiksi.

Siksi innovaatiojohtamisen on kestettävä ja jopa tuettava ideahäiriköintiä ja rohkean kokeilemisen epävarmuutta. Innovaatioiden johtaminen on ymmärrystä haastaa toinen toistamme, rohkaista, antaa tilaa ja työkaluja sekä kuunnella. Jos saat hyvän idean, on fiksua testata sitä parilla kollegalla. Jos hekin innostuvat, saattaa siinä olla potentiaalia.

 

Nyt lentelemään ”outolintujen” kanssa

Innovaatiojohtaminen on juuri nyt erityisen tärkeää siksi, että maailma muuttuu ja uudet asiat leviävät nopeasti. Ei ole aikaa jäädä miettimään mahdollisuuksia pariksi vuodeksi, vaan pitää lähteä heti kokeilemaan.

Yrityksistä tulee helposti sisäänpäin lämpiäviä. Silloin yllätyksenä tulee, että kilpailija saattaakin tulla toimialalta, joka ei näytä perinteiseltä kilpailijalta.
Kiinnostus kannattaa suunnata sinne, missä tapahtuu uutta. Start-upit ovat usein luonteeltaan ”outolintuja”, poikkeavia toimijoita. Uutta kuhinaa tuovat asiat, jotka ovat vasta hahmottumassa, joista alla muutamia esimerkkejä.

Lohkoketju on finanssimaailman teknologinen lupaus, joka on räjäyttämässä vanhat tavat toimia. Luottamus ei olekaan pankin hyvässä nimessä vaan lohkoketjun teknisessä toteutuksessa. Sopimuksiinkaan ei tarvita välikäsiä, kun ne toteuttavat itsensä autonomisesti.

Tavaroiden massatuotantoa muuttaa esineiden räätälöinti tarpeen mukaan. Logistiikkaketjut hajoavat siirryttäessä yksilölliseen lähitulostukseen. Shapeways auttaa avaamaan oman kaupankin, jos haluat myydä tulostustuotantoasi muille.

Myös vaativia ongelmanratkaisuja tuotetaan uudella tavalla. Kagglea kutsutaan ”maailman aivoiksi”. Yhteisössä on mukana puoli miljoonaa eksperttiä, jotka ratkaisevat matemaattisia haasteita ennakoivan analytiikan ja tekoälyn avulla. Tämä aivokapasiteetti on käytössä korvausta vastaan kenelle tahansa yritykselle tai julkiselle toimijalle.

BioCurious on Piilaaksosta lähtöisin oleva yhteisöllinen koelaboratorio, joka tarjoaa lääketeollisuuden työkaluja oman hyvinvoinnin ja suorituskyvyn parantamiseen. Siellä voi tehdä kokeiluja ja vertailla tuloksia kavereiden kanssa. BioCurious vaatii pienen jäsenmaksun, mutta laboratorio on avoin kaikille kiinnostuneille. Syöpää ei siellä vielä paranneta, mutta ehkä jo osittain ehkäistään. On alkamassa kansalaistieteilijöiden aikakausi.

 

Outolinnut muuttavat Suomeen

Tällaiset oudoilta tuntuvat toimijat viestittävät innovaatiomahdollisuuksista. Ne kutsuvat esimerkillään oppimaan asioista, jotka eivät vielä ole tapahtuneet tai ovat juuri tapahtumassa jossain päin maailmaa. Kohta ne lennähtävät Suomeenkin. Hyvä innovaatiojohtaminen auttaa olemaan mukana kehittämässä vieläkin lentävämpiä toimintamalleja.