Tutkija kuitenkin muistuttaa, että varsinaisten tilan käyttäjien tulisi saada osallistua työympäristön suunnitteluun.

2000-luvun alussa Suomeen rantautuneet monitilatoimistot ovat yleistyneet kovaa vauhtia. Toimitilamurros näkyy niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla.

– Valtion toimitilastrategiakin linjaa, että monitilaratkaisut ovat se tulevaisuuden tilatyyppi, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki toteaa.

Yhteistä uudentyyppisille tilaratkaisuille on yksityisen tilan supistuminen ja yhteisen tilan kasvaminen. Vaikka työympäristöjen muutos voi tuntua henkilöstöstä hankalalta ja aiheuttaa jopa stressiä, näkee Ruohomäki työympäristökehittämisen merkittävänä mahdollisuutena parantaa työolosuhteita.

– Tilojen murroskausi kannattaa käyttää viisaasti tilan käyttäjiä kuunnellen ja työtapoja yhdessä kehittäen. Kun työympäristöjä uudistetaan, kannattaa se tehdä työn vaatimukset ja henkilöstön tarpeet huomioiden, jotta tilat todella tukevat työn sujumista ja työssä jaksamista. Lopulta tämä näkyy työn tuloksellisuudessa ja laadussa sekä henkilöstön tyytyväisyydessä ja hyvinvoinnissa.

 

Tutkimusta hyvinvointivaikutuksista kaivataan

Tutkimuksen näkökulmasta monitilaympäristöt ovat vielä melko kartoittamaton alue.

– Konsulttien raportteja aiheesta on olemassa runsaasti, mutta vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita on verrattain vähän. Tarvitsemme lisää pitkittäistutkimuksia, joissa selvitetään sitä, miten monitilaympäristöt vaikuttavat varsinkin henkilöstön hyvinvointiin.

TTL:ssä työympäristöjä on tutkittu jo pitkään. Voivatko työtilat todella tukea organisaation strategiaa tai henkilöstön innovatiivisuutta?

– Kyllä voivat. Työympäristömuutos on ylimmän johdon asia, joka pitää huolella miettiä organisaation strategiaa tukevaksi. Tärkeää on myös, että asiasta viestitään huolellisesti, jotta muutos tulee ymmärrettäväksi ja sitä kautta hallittavaksi, Ruohomäki toteaa, ja jatkaa:

– Luovassa, innovointia vaativassa työssä tarvitaan sekä yhteistyötä mahdollistavia tiloja että hiljaisia, keskittymisrauhan takaavia tiloja.
Työrauhan merkitystä innovatiivisuudelle Ruohomäki korostaa.

– Meidän tutkimuksissa keskittymisrauha on noussut tärkeäksi tekijäksi innovointiympäristöissä, sillä ideoiden jalostaminen keskeytyy herkästi häiriötekijöistä, Ruohomäki kertoo, ja päättää:

– Tilan käyttäjiä kannattaakin kuunnella työympäristömuutoksissa. Mitä paremmin käyttäjien kokemus ja tieto saadaan esiin suunnitteluvaiheessa, sen toimivammat edellytykset työympäristö luo työtoiminnalle, hyvinvoinnille ja organisaation tavoitteiden saavuttamiselle.