Autoistumisen piirissä on vasta noin 15 prosenttia maapallon kasvavasta väestöstä, ja autojen lukumäärä maailmassa on kaksinkertaistumassa kahteen miljardiin seuraavan vuosikymmenen aikana.

Kaupunkien ruuhkaantuminen on vasta alussa, liikenteessä menehtyy joka päivä 6 matkustajakoneellista ihmisiä ja vuosi 2016 oli mitatun historian kuumin maapallolla. Uudistumiselle on todellista tarvetta.

 

Päästöjen puolittaminen liikenteen suurin haaste

Liikenteen uudistaminen tulee toteuttaa laajalla rintamalla. Myös liikennesektorilla avain uudistumiseen löytyy digitalisoituvista palveluista ja prosesseista.

– Digitaalisen tiedon avulla voidaan rakentaa paremmin yhteen toimivia liikkumispalveluja hyödyntäen joukkoliikennettä, kutsuohjattua liikennettä ja erilaisia yhteiskäyttöisiä palveluja, kuten yhteiskäyttöautoja ja kaupunkipyöriä, asiantuntija Marko Forsblom sanoo.

Forsblomin mukaan tavoitteita ei saavuteta ilman asioiden aktiivista edistämistä ja toimivaa yhteistyötä eri sidosryhmien välillä. Haasteellisena hän kokee yhdessä EU:ssa sovittujen energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen vuoteen 2030 mennessä.

– Päästöjen puolittamistavoite, tai oikeastaan vaatimus, on erittäin haastava tehtävä. Tässä vaiheessa intohimoisen puheen rinnalle pitää saada aktiivisia toimenpiteitä, joilla vaikutetaan ihmisten arjen valintoihin. Tarvitsemme sekä keppiä että porkkanaa EU:n käyttäjä tai saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti.

Kunnianhimoisen päästötavoitteen saavuttamiseksi tulee ottaa käyttöön kaikki mahdolliset keinot, sillä mitään yksittäistä ihmekeinoa tai palvelua ei ole tiedossa.

– Tässäkin suuri joki syntyy pienistä puroista. Esimerkiksi vähäpäästöisten tai kokonaan päästöttömien ajoneuvojen, kulkumuotojen ja polttoaineiden suosiminen ovat tärkeitä keinoja. Tarvitsemme aitoja vaihtoehtoja perinteisen yksityisautoilun rinnalle.

 

Liikenteessä tuhansien miljardien markkinat

Kyseessä ei ole vain suomalaisten haaste, vaan globaali kysymys. Esimerkiksi läntisessä naapurimaassamme Ruotsissa päästötavoitteet on asetettu vieläkin tiukemmiksi. Forsblom näkee haasteet samalla huomattavana bisnesmahdollisuutena.

– Suomen kannattaisi panostaa liikenteen vihreän teknologian kehittämiseen, sillä sen kysyntä tulevaisuudessa ei varmasti tule laskemaan. Liikennesektori on yksi mielenkiintoisimmista tulevaisuuden kasvualoista.