Fintechillä viitattiin aluksi lähinnä pankkien ja pörssivälittäjien tietojärjestelmiin.

Suomalaisen finanssialan on peloteltu olevan ongelmissa uusien ketterien finanssipalveluiden tarjoajien kanssa. Fintech-yritysten on sanottu menevän mutkasta ohi näppärillä mobiililaitteille muokatuilla palveluillaan.  Finanssiala itse näkee tilanteen suurena mahdollisuutena - sitä se on erityisesti asiakkaiden kannalta.

Fintechillä viitattiin aluksi lähinnä pankkien ja pörssivälittäjien tietojärjestelmiin, mutta nyttemmin käsitteen alle mahtuu laajalla skaalalla erilaisia henkilökohtaisen taloudenpidon helpottamiseen tai muuhun kaupankäyntiin liittyviä ohjelmia ja teknologioita.

Finanssitorneissa ei ole jääty laakereille lepäämään. Pankit ja vakuutusyhtiöt ovat Suomen suurimpia fintech-toimijoita. Omaa kehitystyötä erilaisten mobiilisovellusten ja arkea helpottavien ohjelmistojen kanssa on tehty alalla vuosia. Esimerkiksi vakuutusyhtiöissä on pidemmän aikaa pohdittu esimerkiksi henkilövakuutuksen kytkemistä terveys- ja hyvinvointipalveluihin. Siitä hyötyy sekä kuluttaja että yhtiö.

Osa alan toimijoista kehittää uusia palveluja yleisölle yhdessä uusien sovelluskehittäjien kanssa. Asiakkaat haluavat tutkimusten mukaan hoitaa asiansa itse päättämänään ajankohtana milloin mistäkin ja omakätisesti niin pitkälle kuin mahdollista. Asiakkaat haluavat henkilökohtaista palvelua useissa tilanteissa.  Siinä perinteisellä finanssialalla on vahvuutensa.

Pankeille konkreettinen kirittäjä finanssiteknologian osalta on EU:n maksupalveludirektiivi. Pankit valmistautuvat siihen, että niiden ylläpitämät maksutilit avataan rajoitetusti ulkopuolisille maksupalveluntarjoajille. Asiakas voi jatkossa maksaa tililtään ja saada tietoa tileistään ulkopuolisen verkossa toimivan maksupalvelun avulla. Hyvin onnistuessaan tämä voi tarjota uudenlaista kumppanuutta uudenlaisten palvelujen tuottamiseen. Ykkösasiana kehitystyössä on, että asiakas hyötyy.

Digitalisaatiohuumassa on huolehdittava siitä, että asiakas voi aina varmistua ulkoisen palveluntarjoajan luotettavuudesta.

Suomeksi verkkopalvelujen avaaminen kolmansille osapuolille tarkoittaa pääpiirteissään sitä, että jokin pankista erillinen yritys voi räätälöidä oman asiakkaille suunnatun palvelunsa, joka saa käyttää osittain asiakkaan maksutiliä. Taustalla pyörii kuitenkin perinteisten pankkien ylläpitämä maksujärjestelmä.

Digitalisaatiohuumassa on huolehdittava siitä, että asiakas voi aina varmistua ulkoisen palveluntarjoajan luotettavuudesta. Maksamisen palvelut ovat verkkorikollisuuden kannalta hyvin houkutteleva kohde. Myös identiteettivarkaudet ovat viime aikoina yleistyneet.

Finanssialan valvojien on myös otettava uudet pelurit vakavasti niiden tullessa markkinoille. Finanssiala on perinteisesti ollut erittäin säädelty toimiala ja sääntelyn määrä on ymmärrettävästi lisääntynyt merkittävästi finanssikriisin jälkeen. Sääntely tuo kustannuksia, mikä on vaikeuttanut alalle tuloa. Kilpailuedellytysten on oltava jatkossa tasapuoliset, eikä pienille toimijoille voi myöntää erivapauksia vanhoihin toimijoihin nähden.

Omiin raha-asioihin kaivataan yleensä luotettua hoitajaa. Uudistuvat pankit ja vakuutusyhtiöt pyrkivät tarjoamaan jatkossakin mielekkäitä ja kilpailukykyisiä tapoja käyttää palvelujaan. Uudenlaiset kumppanuudet tukevat siihen liittyvää kehitystyötä.

 

Piia-Noora Kauppi
toimitusjohtaja, Finanssialan Keskusliitto