Rotonen tietää mistä puhuu. Hän on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) tietotekniikan it-kehitysjohtaja. Rotonen lisää, että digitalisaation myötä päästään paitsi ajasta ja paikasta riippumattomaan palveluun, myös entistä tasaisempaan laatuun.

Euroopan Unionin tietosuoja-asetus, eli GDPR, ei Rotosen mukaan tuo mukanaan merkittäviä muutoksia potilaiden tietoturvaan. Ala on jo ennestään niin tiukasti säädeltyä, että vaikutukset jäävät pitkälti vastuuhenkilön valintaan ja vastuuhenkilön vastuualueisiin. Toki kaikki tarvittavat dokumentit on käyty huolella läpi tietoturva-asetusvaatimusten täyttymisen varmistamiseksi.

Rotonen kertoo ihmisten olevan tietoturvan heikoin lenkki. HUS onkin panostanut koulutukseen ja tietoturvakursseihin. Toinen esimerkki on, että työnantajan mobiilisovellus asennetaan ”kuoren sisään”, jolloin puhelimen muilla ohjelmilla ei ole pääsyä sovelluksessa liikkuviin tietoihin.

Ulkoisen palveluntarjoajan tarjotessa sähköisiä palveluita, käyttää HUS sertifioitua yhteistyökumppania tietoturvan selvittämiseksi. Kun ohjelmistot ajetaan tietoturvatestien ja katselmointien läpi, tietää se noin 10 000 euron laskua. Digitalisaatioon liittyvä tietoturva ei siis ole ilmaista, mutta se tuo mukanaan myös kustannussäästöjä esimerkiksi tekoälyn myötä.

Rotonen antaa käytännön esimerkin sydämentahdistimista. HUS:in käyttämien valmistajien kanssa käydään ensin läpi myös tietoturva-asiat, jotta varmistutaan tietoturvan asianmukaisuudesta. Sen jälkeen potilaalta pyydetään lupa tiedon keräämiseen.

Vasta tämän jälkeen päästään itse asiaan. Kaikilta sydäntahtipotilailta kerätty data seulotaan tekoälyn avulla kerran päivässä. Tekoäly etsii poikkeamia ja kun poikkeama löytyy, sitä tutkitaan tarkemmin. Jos löytyy rytmihäiriö, niin potilaalle kerrotaan asiasta puhelimitse, sekä tehdään sähköinen resepti. Näin asiakas saa tarvitsemansa tiedon ja lääkkeet ilman sairaalakäyntiä. Tätä kautta säästetään myös yhteiskunnan niukkoja resursseja.