Olen joutunut itsekin pohtimaan, mitä eroa nykytilanteessa on siihen, kun 90-luvun kehityshankkeissamme keräsimme tuotantolaitteiden tietoja tuottavuuden kehittämiseksi ja ennakoivan kunnossapidon tarpeisiin. Tavoitteissa ei varmaan paljoakaan, mutta välineet ja mahdollisuudet ovat hieman eri tasolla. Vähän sama asia kuin vertaisi 90-luvun alun olohuoneen varustusta nykypäivään. 32-tuuman televisio (isompia ei ollutkaan) valtasi kokonaisen nurkkauksen ja sen siirtelyyn tarvittiin 2 aikuista miestä. Ohjelmia talletettiin VHS-kaseteille. Elokuvia saattoi käydä myös näppärästi vuokraamassa ainakin taajamissa tarjolla olevista vuokraamoista tai kioskeista.

Hiljattain luin hyvän vertauksen tietotekniikan perinteisestä hyödyntämisestä ja uuden datan käyttämisestä. Aikaisemmin koneet ohjelmoitiin tekemään ihmisten töitä nopeammin, tehokkaammin ja luotettavammin. Uudet suuriin tietomassoihin perustuvat sovellukset ja palvelut eivät sen sijaan olisi edes mahdollisia ihmisvoimin. Datan kerääminen ja analytiikka sekä niistä johdetut palvelut ovat tulleet mahdolliseksi kapasiteetin kasvun ja hinnan alenemisen myötä. 40 vuotta Mooren lakia alkaa näkyä eksponentiaalisen kasvun jyrkkänä nousuna. Tämän päivän läppäreissä prosessorit ovat 100 kertaa tehokkaampia kuin 70-luvun Cray-supertietokoneessa.

Teollisen Internetin tai IoT:n taloudellista merkitystä ja liiketoimintamahdollisuuksia on arvioitu monen tahon toimesta. Suuruusluokat liikkuvat triljoonissa, joten ylintä johtoa voi yrittää motivoida sopivilla poiminnoilla näistä raporteista, ellei herätystä ole vielä tapahtunut. Kun valmistava teollisuus on tähän mennessä hyödyntänyt varsin heikosti tarjolla olevan potentiaalin, tilaa uusille innovaatioille ja uusille toimijoille riittää runsaasti. Tarvitaan rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta lähteä kokeilemaan yrityksen ja erehdyksen kautta, mitä voitaisiin tehdä toisella tavalla. Mukaan kannattaa ottaa joku avainasiakas ja kumppaneita, jotka katsovat tuoreilla silmillä vanhentuneita toimintatapoja. Aika vähän on teollisuuden puolella vielä esimerkkejä uusista liiketoimintamalleista, jotka olisivat muuttamassa radikaalisti kilpailuasetelmaa.

Käynnistimme noin vuosi sitten teollisen internetin foorumin (Finnish Industrial Internet Forum, FIIF) yhdessä kumppaniemme kanssa. Sen tarkoitus on saattaa yhteen valmistavan teollisuuden esiin nostamia ongelmia tai tarpeita sekä IT-osaajien pöytään tuomia ratkaisuvaihtoehtoja. Lisäksi toisten yritysten jo löytämistä ratkaisuista voi löytyä hyviä ideoita tai malleja omiin ongelmiin. Nopeilla kokeiluilla yritykset saavat ensituntuman digitalisaation mahdollisuuksiin omassa toiminnassaan. Osallistujamäärien perusteella konsepti näyttäisi toimivan. Jäseniä foorumissa on yli 220 ja niiden edustajina tässä ekosysteemissämme on mukana yli 630 henkilöä. Huolimatta ennakkoarviomme ylittäneestä jäsenmäärästä kannustamme edelleen erityisesti valmistavan teollisuuden yrityksiä rohkeasti mukaan. Aina löytyy jotain uutta ja parannettavaa vielä kahdenkymmenenkin vuoden jälkeen.