Vuoden 1997 kirjanpitolain uudistus toi Suomelle kilpailuetua ja standardit tehokkuutta.

– Pankkiyhdistys teki aikoinaan hyvää työtä tiliotteiden, maksujen ja viitesuoritusten kohdalla, kertoo Taloushallintoliiton johtava asiantuntija Janne Fredman ja jatkaa kertomalla, miten muissa Euroopan maissa esimerkiksi maksujen automaattinen kohdistus laskuille ei ole mikään itsestäänselvyys.

Ohjelmistorobotiikka puolestaan mahdollistaa rutiinitehtävien hoitamisen entistä nopeammin, halvemmin ja virheettömämmin. Ohjelmistorobotti tekee olemassa olevilla ohjelmilla rutiinitöitä, esimerkiksi siirtämällä tietoa yhdestä järjestelmästä toiseen.

”Olemassa olevien kirjanpitojärjestelmien sisältämät mahdollisuudet voitaisiin ottaa tehokkaammin käyttöön.”

Suomessa on tällä hetkellä kirjanpitäjistä pulaa ja työmäärä on suuri. Tässä tilanteessa työntekijät ottavat rutiinitoimenpiteitä hoitavien ohjelmistorobottien työpanoksen mielellään vastaan.

Toisaalta digitalisaation seuraavana askeleena tuleva tekoäly tuo haasteita perinteiselle työuralle.

– Ulkomailla teköälyn osaaminen vastaa jo nyt kolmen vuoden ammattikokemusta. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että kesäharjoittelijoille ei ole enää töitä. Ihmistä tarvitaan edelleen hoitamaan astetta haastavampia töitä, mutta mistä tulevaisuudessa ihmisille saadaan tähän tarvittava kokemus, kun rutiinitöitä ei enää tarvita?

Paljon hypeä saaneen ohjelmistorobotiikan ohella Fredman muistuttaa, että taloushallintoa on mahdollista kehittää ihan perinteisinkin keinoin.

– Olemassa olevien kirjanpitojärjestelmien sisältämät mahdollisuudet voitaisiin ottaa tehokkaammin käyttöön, mutta kehittäminen jää helposti päivittäisen kiireen jalkoihin, Fredman kiteyttää.