"Pankkien rajapintojen avautumisen ansiosta esimerkiksi Fintech -palveluntarjoajat saavat pääsyn tilitietoihin ja -tapahtumiin, mikäli kuluttaja antaa siihen luvan."

Digitalisaatio ravistelee myös finanssialaa, ja alan muutoksilla on merkittäviä vaikutuksia pankki- ja vakuutussektorin toimijoille sekä loppukuluttajille. Tutkija Mikko Riikkinen Tampereen yliopistosta valottaa Fintech-alan tämän hetken trendejä.

– Ehkä tärkeimpiä ilmiöitä Fintechissä juuri nyt on Euroopan Unionin laajuinen PSD2-direktiivi, joka tulee voimaan vuodenvaihteessa, kertoo Riikkinen.

– Käytännössä direktiivi tarkoittaa sitä, että jatkossa kuluttaja voi valtuuttaa uuden palveluntarjoajan, eli ns. kolmannen osapuolen, esimerkiksi hakemaan tilitapahtumat tai tekemään tilinsiirron.

– Uudistuksella tähdätään palveluvalikoiman laajentamiseen ja kilpailun lisäämiseen, mutta muutos edellyttää avointa keskustelua muun muassa tietoturvan osalta, jatkaa Riikkinen.

– Pankkien rajapintojen avautumisen ansiosta esimerkiksi Fintech -palveluntarjoajat saavat pääsyn tilitietoihin ja -tapahtumiin, mikäli kuluttaja antaa siihen luvan.

Jäsenvaltioilla on tämä vuosi aikaa tehdä tarvittavat maakohtaiset muutokset.

– Esimerkiksi Nordea on jo julkaissut omia rajapintojaan tätä toimintoa varten, ja Saksassa direktiivin sovelluksissa ollaan jo varsin pitkällä, kertoo Riikkinen.

– Täytyy muistaa, että uudistuksella tähdätään sujuvampaan pankkipalveluun, eli tavoitteet ovat yksinomaan positiiviset, mutta tekemistä uusien toimintamallien käyttöönottamisessa riittää vielä, toteaa Riikkinen.

 

Myös vakuutusmaailma heräämässä

Digitaalisuus on tulossa vauhdilla myös vakuutussektorille.

– Edelläkävijäyritys vakuutusalalla on ollut yhdysvaltalainen “InsurTech” nimeltä Lemonade, joka on jo ensimmäisen toimintavuotensa aikana kasvanut räjähdysmäisesti, kertoo Riikkinen.

"Chatbotit ovat lisääntymässä myös vakuutus- ja pankkialalla."

Lemonaden toimintaperiaatteena on palauttaa asiakkaalle osa maksetuista vakuutusmaksuista, mikäli vahinkoja ei tapahdu. Yrityksen nopea kasvu on siivittänyt koko insurtech-alan nousua. Uudet sovellukset perustuvat läpinäkyvyyteen ja automatisointiin: esimerkiksi korvauspäätökset Lemonadessa on automatisoitu, jolloin kuluja on saatu laskettua.

– Myös niin sanotut chatbotit eli tekoälyyn nojaavat robotisoidut asiakaspalvelijat ovat lisääntymässä myös vakuutus- ja pankkialalla, kertoo Riikkinen.

– Kuluttajat ovat ottaneet chattipalvelut omakseen, sillä chatista on tullut sosiaalisen median myötä luontainen kommunikointikanava. Lisäksi tällaiset roboadvisorit pystyvät jo joissain tilanteissa haastamaan ihmisten tuottaman palvelun esimerkiksi tiedonhakemisen osalta.

– Myös blockchain- eli lohkoketjuteknologia on edelleen pinnalla, jatkaa Riikkinen.

– Blockchain-teknologia haastaa keskitetyn ja useimmiten sen takia raskaan tiedonhallinnan hyödyntämällä hajautettujen tietokantojen ketjua. Asian tiimoilla on parin viime vuoden aikana ollut paljon positiivista ”pöhinää”, ja nyt vihdoin alkaa olla konkreettisten sovellusten aika. Parhaiten blockchain-teknologia tunnetaan kryptovaluutoista kuten Bitcoinista, mutta teknologiaa käytetään paljon muuhunkin, kuten esimerkiksi dokumenttien hallintaan ns. älykkäisssä sopimuksissa.

– Fintech-alan startupeilla on tänä vuonna näytön paikka, toteaa Riikkinen.

– Sijoittajat rahoittivat aloittavia alan yrityksiä runsaskätisesti vuonna 2015, ja tuloksia odotetaan syntyvän viimeistään tänä vuonna. Vuodenvaihteeseen mennessä saamme nähdä, mitkä toimijat ja sovellukset osoittautuvat elinkelpoisiksi.